Ilmarinen on tehokkain työeläkeyhtiö – asiakkaille pienemmät työeläkemaksut
Hyviä uutisia asiakkaillemme: me Ilmarisessa olemme Suomen tehokkain eläkeyhtiö!
Kustannustehokkuutemme parani viime vuonna ennätystasolle. Tämä selviää helmikuun puolivälissä julkaisemistamme tilinpäätösluvuista. Asiakkaillemme tämä on erityisen hyvä uutinen, sillä se tarkoittaa halvempia työeläkemaksuja.
Miten tähän on päästy?
Olemme tehostaneet toimintaamme systemaattisesti, mikä näkyy alentuneina kustannuksina. Viime vuonna hoitokulumme, eli vakuutusten ja eläketurvan hoitamisesta syntyneet kustannukset, laskivat 99 miljoonaan euroon. Vielä viisi vuotta sitten kulut olivat yli 40 prosenttia suuremmat.
Taustalla on onnistunut fuusio eläkeyhtiö Eteran kanssa ja sen tuomat synergiaedut. Olemme parantaneet tehokkuuttamme myös digitalisoimalla palveluja ja kehittämällä prosessejamme. Erinomaisesta tuloksesta kiitos kuuluu osaavalle henkilöstöllemme.
Eläketurvan hoitamisesta syntyneet kustannukset (hoitokulut) rahoitetaan hoitokustannusosalla, joka sisältyy työeläkemaksuun. Hoitokulusuhteella puolestaan tarkoitetaan hoitokulujen osuutta eläkeyhtiön saamasta hoitokustannustulosta. Mitä pienempi hoitokulusuhde on, sitä tehokkaammin eläkeyhtiö toimii ja siitä suuremman osan voimme palauttaa asiakkaillemme asiakashyvityksinä.
Ilmarisen hoitokustannustulos nousi ennätystasolle 58 miljoonaan euroon ja hoitokulusuhde parani ennätystasolle 63,1 prosenttiin. Hoitokulusuhde oli toimialan pienin, eli hoidimme eläketurvaa työeläkeyhtiöistä tehokkaimmin. Erinomaisen kustannustehokkuuden ja vahvan vakavaraisuuden ansiosta palautamme asiakkaillemme asiakashyvityksinä 175 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia palkkasummasta.
Hoitokustannus yhtiökohtaiseksi – kilpailu kirittää eläkeyhtiöitä
Aiemmin hoitokustannusosa oli kaikilla työeläkeyhtiöillä sama, ja mahdollinen ylijäämä palautettiin asiakkaille seuraavana vuonna osana asiakashyvityksiä.
Tämän vuoden alusta työeläkemaksuun sisältyvä hoitokustannus määräytyy yhtiökohtaisesti: jokainen eläkeyhtiö perii hoitokustannusosaa vain kulujen kattamiseen tarvittavan määrän, eikä ylijäämää synny.
Ilmarisessa asiakasyrityksiltä perittävän hoitokustannuksen määrään vaikuttaa yrityksessä vakuutettujen työntekijöiden määrä ja palkkasumma. Hoitokustannus on aina ajantasainen ja heti oikeantasoinen, eli vakuutusmaksuun ei tule jälkikäteen yllätyksiä. Hoitokustannus ei myöskään nouse asiakkuuden jatkuessa, vaan maksu on tasapuolinen kaikille asiakkaillemme.
Asiakkaat saavat hyödyn kustannustehokkuuden parantumisesta suoraan alempina maksuina. Mitä tehokkaammin toimimme, sitä edullisemmin voimme työeläkevakuutuksen asiakkaillemme tarjota.
Muutoksen taustalla on lakimuutos, jonka tavoitteena on kirittää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua ja siten lisätä koko alan kustannustehokkuutta. Suomessa lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano on hajautettu useille toimijoille.
Yksityisten eläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu kirittää yhtiöitä parantamaan palveluitaan ja toimimaan tehokkaammin. Tehostamisessa voimme myös tehdä yhteistyötä ja esimerkiksi kehittää edelleen sääntelyä niin, että eläketurvan toimeenpano on mahdollisimman sujuvaa ja tehokasta.
Työeläkejärjestelmän kustannustehokkuuden parantaminen on vastuullista toimintaa asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan kannalta. Suomalaisten työeläkeyhtiöiden yhteenlasketut hoitokulut laskivat viime vuonna alle 300 miljoonaan euroon. Vuodesta 2017 alan hoitokulut ovat alentuneet 55 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Valtaosa alan hoitokulujen pienenemisestä muodostui Ilmarisen tehokkuuden paranemisesta.
Kustannustehokkuus on vastuullisuutta
Ilmarinen on asiakkaidemme omistama keskinäinen työeläkeyhtiö. Meille vastuullinen eläketurvan hoitaminen tarkoittaa sitä, että vaikka olemme jo Suomen tehokkain eläkeyhtiö, emme tyydy siihen, vaan haluamme jatkuvasti parantaa toimintaamme ja tehokkuuttamme. Kustannustehokas perustehtävän hoitaminen on yksi painopiste juuri päivitetyssä kestävyysohjelmassamme.
Olemme olemassa asiakkaitamme varten, ja meille on tärkeää, että asiakkaidemme varoja ei tuhlata vaan käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Hyvä vakavaraisuus puskuroi sijoitustuottojen heilahteluja
Vuosi 2022 oli sijoittamisen näkökulmasta vaikea. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Euroopan energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja keskuspankkien nopeasti kiristynyt rahapolitiikka synkistivät talousnäkymiä ja laskivat laajasti sijoitusmarkkinoiden tuottoja. Osakemarkkinoilla useimmat osakeindeksit laskivat 10–20 prosenttia. Samaan aikaan korkosijoitusten tuotot laskivat yli 10 prosenttia. Ilmarisen sijoitustuotto haastavassa markkinassa jäi negatiiviseksi -6,6 prosenttiin. Vakavaraisuus heikkeni, mutta pysyi edelleen hyvällä tasolla. Eläkevarojen sijoitushorisontti on vuosikymmenten mittainen ja tärkeää on saada eläkevaroille pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvä tuotto.
Lyhyillä tarkastelujaksoilla suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot poikkeavat toisistaan melko paljon, mutta pidemmällä aikavälillä lyhyen aikavälin heilahtelut tasoittuvat ja yhtiöiden keskimääräiset vuosituotot ovat melko lähellä toisiaan. Vaikka sijoitustuottomme jäi vuodelta 2022 keskeisten kotimaisten verrokkien tuottojen alle, pidemmän aikavälin tuottomme ovat toimialan parhaat.
Vaikeassa markkinassa suomalaisten työeläkesijoittajien tuotot olivat viime vuonna kansainvälisesti vertailtuna paremmat kuin useimmissa verrokkimaissa. Pidemmässä tarkastelussa suomalaisten eläkelaitosten tuotot ovat sen sijaan jääneet kansainvälisesti vertailtuna hieman heikommiksi.
Vakavaraisuussääntelyä on tärkeä uudistaa
Yhtenä selittävänä tekijänä sijoitustuottojen eroille on työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntely, joka rajoittaa sijoitustoiminnan riskinottoa ja parempien tuottojen tavoittelua. Laskumarkkinassa matalamman riskin sijoitusallokaatiot menestyvät luonnollisesti hyvin, mutta pitkällä aikavälillä eläkevarojen tuotto kärsii nykyisestä vakavaraisuussääntelystä ja sen myötäsyklisyydestä ja ohjauksesta lyhyen aikajänteen riskien hallintaan. Työikäisen väestön pienenemisen myötä eläkkeiden rahoitus on jatkossa yhä vahvemmin riippuvainen pitkän aikavälin sijoitustuotoista.
Eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta on tärkeää, että vakavaraisuussääntelyä uudistetaan. Sääntelyn uudistamiseen Suomea kannustaa myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuoreessa Suomen finanssisektoria koskevassa raportissaan (imf.org).
Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen
@JoukoPolonen (Twitter.com)
-
Ville Vallaton 27.2.2023 klo 12.07
Oikein! Tienaa ja säästää samaan aikaan on täälläkin ollut ohjenuorana jo vuosia. "Vakavaraisuus" on tosiaan korvien välissä. Itsekin käyn silloin tällöin kauppakeskuksissa katselemassa mitä kaikkea en tosiaankaan tarvitse. On hyvä olla oloneuvoksena kun tietää että Ilmarinen hoitaa tasaista ja varmaa tuloa tännekin 42 vuoden työrupeaman jälkeen. Jatkakaa samaa linjaa, kiitos!Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 27.2.2023 klo 12.26
Villellä on juuri oikea asenne. Onni ei tosiaan ole sitä että saa sitä mitä haluaa, vaan todellisuudessa juuri tuota että haluaa sitä mitä saa. Ja kun on kiitollinen siitä mitä on saanut tähän mennessä, tulee saamaan jotain uutta ja parempaakin vastaisuudessa elämäänsä. Täyspölvästit ovat erehtyneet juuri tässä asiassa ja sen takia eivät tule saamaan mitään uutta ja parempaa elämäänsä.Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 27.2.2023 klo 17.15
Johnny, totuita ei ole yksi eikä kaksi, niitä on monta. Kannattaa siis vain valita itselleen ja läheisilleen sellainen totuus joka aiheuttaa mahdollisimman paljon iloa itselleen ja läheisilleen. Pahin miina mihin täyspölvästit sortuvat on jonkun muun totuuden vastustaminen. Koska se mitä kannattaa, vahvistuu. Kuten sekin mitä vastustaa, sekin vahvistuu. Ja kun vastustaa jotain, unohtaa ja heikentää vain oman juttunsa jota kannattaa. Voimia siis sinnekkin vain kannattaa niitä asioita joista pidät itse.Vastaa kommenttiin
-
Tapio 28.2.2023 klo 05.54
Uskoo ken tahtoo. Kuitenkin hyvät bonukset tulossa. Onnittelut johdolle siitä.Vastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 28.2.2023 klo 20.07
Komppaan Tapioo👍 Tottakai huippu hyvästä työstä pitää palkita myös Ilmarisen johtajia. Itsekkin sain 42 vuoden työrupeamasta ilman vikinöitä huippu hyvän työeläkkeen ja vilpittömän mielen. Jatkakaa Ilmarisessa huippu hyvää työtä meidän nykyistenkin työeläkeläisten hyväksi!Vastaa kommenttiin
-
heikki rinnemaa 5.3.2023 klo 10.00
Eipä se auta minua pieneläkeläistä tuo asiakashyvitys. Ei auta vuosikymmeniin jos satun elämään niin pitkään. Eläkeyhtiöt toimivat sijoituslaitoksina, rahoituslaitoksina ja se palkasta otettu eläke käytetään tuottojen kasvattamiseen, jotta suurituloiset eläkeläiset saisivat jatkossa paremman eläkkeen. Entä me pienituloiset eläkeläiset. Työrupeamaa tuli lähes 50 vuotta. Olin tuottava työläinen sekä puolet työiästä osaava toimihenkilö. Satuin vain olemaan töissä aloillaa ja yrityksissä, missä oli pienet palkat. Se taasen ei johtunut minusta tuo pieni palkka. Kansaneläke arvostaa ihmisten koko elämään samalla lailla. Työeläkejärjestelmä ei arvosta työn tekemistä, vaan rahan tekemistä. Oikeastaan pitäisi kai puhua sijoituseläkejärjestelmästä, ei työeläkejärjestelmästä. Toki sopii hyväpalkkaisille ammattialoille ja liitoille, nehän ne on tämän kehittäneet. Mitä suurempi palkka, sitä suurempi eläke. Myös käteen jäävä osuus verojen jälkeen. Työeläkejärjestelmän piti olla reilu, tasapuolinen, perustua työn tekemiseen ja olla sidoksissa työvuosiin. Ei se ole, ei edes eläkkeellä. Ja tätä jatkuu vuosikymmeniä.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 5.3.2023 klo 11.50
Monta vaihtoehtoa edelleen. 1.Aina voi säästää vielä jostain 2 Kelaan anomaan toimeentulotukea 3.Ottaa rikas puoliso, tai vaihtaa sellaiseen jos nykyisellä vain tuulenhuuhtoma takapuoli. 4.Tehdä töitä tai pikkubisnestä. 5.Lopettaa vikinät ja alkaa keskittyä olennaiseen. 6.Muuttaa johonkin kommuuniin. Ym.Vastaa kommenttiin
- heikki rinnemaa 7.3.2023 klo 14.27
1. Ei ole enää mistä säästää. No, toki, nettiliittymä ei tarvihteisi tähän kirjotella. 2. En halua mennä kelaan, koska minulle on sanottu 50 vuotta että työeläkkeellä tavallinen työläinen pärjää työuran jälkeen. 3.En halua vaihtaa puolisoa. 4.Työkuntoni sen verran huono että nuoremmat saa ne työt tehdä. 5. Keskityn olennaiseen, siksi kirjoitin mitä kirjoitin. 6. Työeläkejärjestelmä on lakisääteinen eli siis sosiaalinen järjestelmä (kommuuni), mutta ei tasa-arvoinen. Sinäkin Ville nautit sosiaalista eläkettä, työeläkettä. Käsite työeläke on tässä virheellinen, koska eläkkeen suuruus ei perustu työvuosiin tai kuukausiin, vaan työpalkkaan. Paremmin sopii tälle eläkejärjestelmälle nimi, vaikkapa, tulo-eläkejärjestelmä. Sitähän se periaatteessa on. Toki jos minulla olisi hyvä työeläke, en minä tätä kirjoittaisi, minulla olisi kaikki paremmin taloudellisesti.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 8.3.2023 klo 20.19
Höpö höpö, itsekkin juuri keksin yli 200e/kk säästön itselleni taas. Kannattaa keskittyä aina ensin olennaiseen eli tarpeisiin, ja jos niistä jää yli niin sitten vasta siirtyy haluihin. Tuo yli 200e/kk liittyi täällä juuri haluun, vanhaan semmoiseen. Ja siitä lohkee mukavasti uuteen haluun isohko siivu ja loput taas budjettiin antamaan lisäjoustoa lisää. Tilanne siis on elännyt ja elää edelleen aina mutta pää-asia täällä on jo vuosikymmeniä ollut ja tulee olemaan "Menot aina vähintään piirun verran pienemmät kuin tulot". Rahan tuloa ei ole voinut eikä voi edelleenkään näin mitenkään estää. Suositten sinnekkin lämpimästi👍Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 8.3.2023 klo 20.19
- heikki rinnemaa 7.3.2023 klo 14.27
- Ville Vallaton 5.3.2023 klo 11.50
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?