Blogit

Luontoa pitää riittää myös lapsenlapsillemme

Talous on voimakkaasti riippuvainen luontopääomasta. Pitkäaikaisen sijoittajan on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus paitsi luonnon, myös oman toimintansa turvaamiseksi, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen kirjoittaa Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran Luonto turvaa taloutemme -muistiossa.

Luonnon monimuotoisuus maapallolla kapenee vauhdilla. Eläin- ja kasvilajeja häviää, ja osa niistä taas leviää hallitsemattomasti. Kyseessä on yhtä iso haaste kuin ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutos myös kiihdyttää luontokatoa. YK:n luontokokouksesta Kanadan Montrealista saatiin joulukuussa hyviä uutisia: maailman maat sitoutuivat vihdoin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja käyttämään luonnonvaroja
kestävästi.

Miksi tämä kiinnostaa finanssialalla?

Maailmantalous ei pysty toimimaan ilman luontopääomaa ja siihen kuuluvaa luonnon monimuotoisuutta, sillä talous on syvästi riippuvainen näistä: leipomot tarvitsevat viljaa, metsäyhtiöt puuta, teollisuus mineraaleja jne. Toisaalta talous vaikuttaa molempiin: jos tehdas päästää jätteet jokeen, ympäristö saastuu ja moni eliölaji kärsii, jopa kuolee.

Vaikka merkittävä osa taloudellisesta arvonluonnista perustuu luonnon tuottamiin palveluihin, luonnon tarjoamia hyötyjä ja sille koituvia haittoja ei vielä hinnoitella kunnolla. Tämä johtaa esimerkiksi saastuttamiseen ja luonnonvarojen tuhlaamiseen. Ylikulutamme luonnonvaroja. Niitä pitää kierrättää paljon nykyistä tehokkaammin. Nyt luontopääoma heikkenee, eli syömme pääomaamme.

Luontokato on riski taloudelle

Luontokato on systeemitason riski koko talousjärjestelmälle. Esimerkiksi eläkeyhtiöt pienentävät sijoitusriskiä hajauttamalla sijoituksia laajasti eri toimialoille ja maantieteellisille alueille eivätkä voi täysin suojautua luontokadon aiheuttamalta riskiltä. Siksi tarvitsemme kaikkia markkinaosapuolia – esimerkiksi rahoituslaitoksia ja varainhoitajia – jotta pystymme yhdessä sisällyttämään biodiversiteetin päätöksentekoon liiketoiminnassa ja vaikuttamaan luontokadon pysäyttämiseen. On taloudellisesti järkevää toimia päättäväisesti: tekemättä jättäminen tai hidasteleminen tulee kalliiksi.

Onneksi toivoa on. Tavalliset kansalaiset eli yritysten asiakkaat, yritykset, viranomaiset ja myös rahoitusala alkavat laajasti ymmärtää, millainen järjestelmätason riski luonnon monimuotoisuuden
rapautumiseen liittyy. Yhä suurempi osa asiakkaista vaatii, että yritykset toimivat vastuullisesti. Luontokato ja siihen liittyvät taloudelliset vaikutukset ovat jatkossa yrityksille ja sitä kautta sijoittajille entistä tärkeämpiä.

Tehtävämme yksityisessä eläkeyhtiössä on sijoittaa eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti, jotta pystymme maksamaan eläkkeet sekä nyt että tulevaisuudessa. Jotta tämä onnistuu, luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon riskienhallinnassa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Luontokadosta johtuvat ongelmat vaikuttavat sijoituskohteisiimme ja niiden
tuottoihin ja riskeihin eri puolilla maailmaa. Ja toisaalta yhtiöt, joihin sijoitamme, voivat toiminnallaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Ilmarinen ottaa luonnon monimuotoisuuden huomioon

Olemme Ilmarisessa aloittaneet biodiversiteettityön. Aluksi perehdyimme aiheeseen ja selvitimme, mitä keinoja sijoittajilla on käytettävissään. Lokakuussa 2022 julkistimme luonnon monimuotoisuus -tiekartan, jossa jaamme näkemyksiämme ja suunnitelmiamme aiheesta muille. Seuloimme ja analysoimme alustavasti listatun sijoitussalkkumme. Näin tunnistamme jatkossakin alat, jotka ovat voimakkaimmin riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta tai vaikuttavat siihen eniten.

Nyt kun analyysi on tehty, voimme suunnitella menetelmiä, joiden avulla pystymme entistä paremmin ottamaan luonnon monimuotoisuuden huomioon sijoitustoiminnassamme. Näitä ovat esimerkiksi tehostettu huolellisuusvelvoite (due diligence) ja vaikuttaminen sijoituskohteiden toimintaan. Kokemuksemme mukaan omistaja voi vaikuttaa yhtiöihin ja rohkaista niitä muuttamaan toimintaansa jonkin asian kannalta paremmaksi – tässä tapauksessa luonnon monimuotoisuuden suhteen. Yhtiöt hyötyvät vastuullisesta liiketoiminnasta ja luonnon monimuotoisuuden  huomioon ottamisesta.

Pyrimme myös raportoimaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista alan parhaiden standardien mukaisesti sitä mukaa kun standardit kehittyvät. Opimme jatkuvasti lisää luonnon monimuotoisuudesta ja näin pystymme ottamaan sen huomioon työssämme koko ajan paremmin.

Markkinatoimijat ja viranomaiset tekevät jo paljon työtä biodiversiteetin edistämiseksi. Ratkaisut varmastikin kehittyvät nopeasti, ja ne ovat onneksi koko ajan käytännönläheisempiä. Keskeistä on luoda ymmärrystä luonnon merkityksestä koko yhteiskuntaan, hyvinvointiin ja talouteen. Samalla on tärkeää oppia, kuinka voimme kukin estää luontokatoa omilla valinnoillamme ja toimillamme.

Meillä ei ole varaa ylikuluttaa luonnonvaroja. Vastuullamme on huolehtia, että luontoa riittää myös lapsillemme ja lastenlapsillemme.

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen
@JoukoPolonen (Twitter.com)

Lue lisää

  • Tietoisuus 14.2.2023 klo 16.43
    Luonto selviää aina. Historian aikana on tapahtunut monia romahduksia luonnon monimuotoisuudessa, ja niistä luonto on selvinnyt aina luomalla taas vielä moninaisemman biodiversiteetin. Joten luonnon puolesta ei kannata, eikä tarvitse huolehtia. Eri asia on sitten nykyisten ihmisten tietoisuuden tason nostamisesta huoletiminen. Eikä se onnistu pakottamalla, ei saarnaamalla, ei pelkoa levittämällä. Ainoastaan jokaisen ihmisyksilön halu kehittyä henkisesti koko elämänsä ajan ratkaisee. Muilla se kehitys tulee käymään kumpujen kautta.
    Vastaa kommenttiin
  • Anneli Ojanperä 14.2.2023 klo 20.28
    Kaivosteollisuus tuhoaa kaiken ja sitä tuetaan. Malminetsintääkin tuetaan 70 % kaikista kuluista korvataan. Pohjaveden pilaaminen on ilmaista, lähteiden pilaaminen ei maksa mitään. AVI antaa luvan, jos pohjavettä pulppuaa reijästä 100 m3 /vrk. Vahingon tapahduttua AVI siunaa asian. ELY keskus antaa jo malminetsintävaiheessa tuhota suojellut kasvit, jos kaivosyhtiö pyytää sitä. Yleisölle ei kerrota, mitä ne suojellut kasvit ovat, kun lupa malminetsintään on annettu kyseiselle alueelle. Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, kansallispuistot, suuret järvet sisältyvät varauksiin ja malminetsintäalueisiin. Varauksella saadaan jo porata maanomistajan luvalla, metsähallitus ei kiellä porauksia. Poraukset pilaavat pohjaveden.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 14.2.2023 klo 22.59
    Edellä ripaus tietoisuutta. Juuri sitä mistä ei kerrota massoille jotta tämä sairas systeemi jatkuisi vielä. Hyvä tieto on se että elämme nyt loppusuoraa kapitalismin dekadenssia. Resurssipohjainen talousmalli niin makro- kuin mikrotasolle on tulossa tilalle. Sen paremmin kukin tästä siirtymäajasta selviää mitä nopeammin sen kukin omaksuu.
    Vastaa kommenttiin
  • Jouni Halonen 16.2.2023 klo 07.54
    Jaa, että pelkkä rahan pyörittäminen ei olekaan enää in. Entisajan ihmiset ovat aina tienneet, että yli luonnon tuotannon kuluttaminen ei ole viisasta. Miten se nyt sitten olisi jokin uusi asia. Ilmaston muuttumiseen ihminen ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Hiilidioksidi heikkona kasvihuonekaasuna ja välttämättömänä yhteyttämisessä tarvittavana kaasuna ei ole näillä alle 2000 ppm eli 0,2%(til) pitoisuudella mikään haitta millekään, ei edes ilmastolle. Päinvastoin eliökunta voi sitä paremmin, mitä enemmän sitä ilmassa on. Hiilidioksidi on nostettu tikun nokkaan sen takia, koska sitä vapautuu hitaasta kierrosta fossiilisia polttamalla ja fossiiliset polttoaineet alkavat niiden yhä kasvavan kulutuksen myötä hiipua. Jotain tarttis saada tilalle, ettei koko taloussysteemi sorru energiapulaan. Kyse ei ole siis ilmastosta, vaan energiasta ja geopolitiikasta sen ympärillä. Eläkeyhtiöt ottavat kovaa riskiä sijoittamalla varoja sattumaenergiatuotantoon. Tuulimyllyjen tosiasiallinen pitoa-aika on n. 15 vuotta, niiden sähköntuottokyky alkaa laskea jo 10 vuoden jälkeen eli ne on rakennettava uudelleen kerrottua aikaisemmin, ehkäpä perustuksia myöten. Tuuliteollisuusalueet eivät sovi yhteen luonnon monimuotoisuusidean kanssa. Suomeenkin on kaavailtu n. 8-kertainen määrä tuulivoimaa nykyiseen nimellistehoon 5GW verrattuna. Tuulivoimaa perustellaan vetytaloudella, joka on aivan lapsenkengissä ja monine rajoitteineen pysynee niissä. Monimuotoisuudesta on tulossa uusi energiamurroksen rahastuskeino. Monimuotoisuutta edistetään parhaiten monokulttuuriin pyrkivän kuluttavan ihmisen määrää supistamalla, se tulee joka tapauksessa tapahtumaan eli parempi hitaasti ja rauhanomaisesti kuin kertarysäyksellä sotien kautta. Tämä on tabu nykyiselle taloussysteemille, sillä kasvu on perustunut lähinnä kuluttavien ihmisten määrän kasvuun.
    Vastaa kommenttiin
  • tapiomiettinen255@gmail.com 16.2.2023 klo 15.07
    Kustaa on oikeassa. Luontokato ei edistä pisneksiä. Eikä edistä myöskään Ilmarisen harjoittama ilmaris-tyky-toimintakaan. Päinvastoin.
    Vastaa kommenttiin
  • Reiska Korpinen 16.2.2023 klo 20.58
    Sääli on sairautta, joten tulispa nyt kerrankin oikein kunnon oikeistohallitus joka laittaisi kaikki pitämään itsestään ja läheisistään parasta huolta tai poistumaan pikkuhiljaa näyttämöltä itse itselleen aiheitetuiden sairauksiensa kanssa. Mitä ilmariseen tulee, niin keskittykää siellä vain meidän työeläkeläisten eläkkeiden maksuun ja antakaa valtion hoitaa kela-eläkeläisten köyhäinapu
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 19.2.2023 klo 16.50
    Sääli on tosiaan sairautta. Siinä säälin kokija luulee olevansa parempi tai ylempi ym. kuin säälin kohde. Todellisuudessa kummatkin ovat täyspölvästejä. Myötätunto on ainoa mikä tekee tekee kokijasta vähemmän pölvästin. Ja vain sitä kautta voi sitten tarjota parasta apua aina tarvittaessa.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 20.2.2023 klo 10.16
    Ja mikäs paras apu on? Se on sitä että on joku joka osaa pyytää apua ja ja joku joka kykenee auttamaan. Eli, suurelta osin vielä sokeat taluttaa sokeita niin mikro- kuin makrotasoilla.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 23.4.2024

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Blogit 4.4.2024

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita