Blogit ja artikkelit

Tarjoaako vuosi 2023 suuria mullistuksia HR:n toimintakentässä? Tuskin, sillä tunne on hiukan sama kuin Sitran julkaisemia megatrendejä lukiessa. Oikeastaan kaikki esille tuodut asiat ovat jo tuttuja, mutta uutta on niiden syventyminen ja trendien luomien uhkakuvien kääntäminen mahdollisuuksiksi.

Kun puhumme monimuotoisuudesta, emme puhu esimerkiksi vain sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolisesta suuntauksesta vaan kaikesta, mikä tekee meistä yksilöitä ja erottaa meidät toisista ihmisistä. Osa näistä asioista on näkyviä, mutta suurin osa näkymättömiä, kuten esimerkiksi vakaumus, poliittiset mielipiteet tai vaikka sairaus.

Fyysisesti haastava matka- ja pätkätyö kuormittavat ikääntyvää työntekijää. Pitäisikö Joulupukin työkyvystä olla huolissaan? Tähän saamme vastauksen oheisesta Korvatunturin työterveyslääkäritontun kirjoittamasta potilastekstistä. Sen julkaisuun on saatu lupa Joulupukilta itseltään. Läpinäkyvyyden nimissä ja kansalaisten huolta hälventääkseen, hän tahtoo kertoa koko kansalle olevansa terve kuin pukki.

Työelämä muuttuu, ajattelemme – mutta miten se muuttuu? Internet tietenkin muutti työtä, ja nyt koronan vauhdittama etätyö ja edelleen hybridityö tekevät samaa. Kymmeniä vuosia työelämässä olleet muistavat varmasti, miten sähköposti, tekstiviestit ja älypuhelimet tulivat ja miten kaikki viestiminen helpottui ja nopeutui, mutta uudenlainen tavoitettavuus saattoi aiheuttaa myös yllättävää kuormittumista.

Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Terveydenhuollossa korostetaan sairauksien varhaista toteamista, jolloin hoitotulokset ovat parempia. Siksi on hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan aikaisempaa enemmän, kun esillä on tunnettuja henkilöitä kertomassa omista paranemistarinoistaan ja mielenterveyden ongelmiin liitetty ikävä leima on vähentynyt. Tämä kaikki auttaa tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa terveydenhuollossa edellyttäen, että hoidon tarve on todellinen ja hoitoa saavat siitä eniten hyötyvät.

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Yritysten tuotannosta, logistiikasta ja markkinoinnista tutut tiedolla johtamisen keinot otetaan tulevaisuudessa yhä useammin käyttöön myös työkykyjohtamisessa. Digitalisaatiossa on kuitenkin edelleen sokeita pisteitä, ja vastuulliselle työkyvyn tiedolla johtamiselle on tilausta.