Blogit

Eläkesijoittamisen ensimmäinen kvartaali tuotti hyvin

Kvartaalilla tarkoitetaan yleensä neljännesvuotta. Me eläkesijoittajat tarkoitamme sillä kuitenkin neljännesvuosisataa. Takana nyt tavallaan ensimmäinen kvartaali, ja se tuotti hyvin.

Laki vaatii meitä sijoittamaan tuottavasti ja turvaavasti, ja Ilmarisessa sijoitamme myös vastuullisesti. Sijoitushorisonttimme on niin pitkä, että normaali neljästi vuodessa tehtävä kvartaaliraportointi on siinä silmänräpäys.

Meillä suomalaisten eläkevaroja sijoittavilla on takana nyt tavallaan ensimmäinen kvartaali: eläkevaroja on toki rahastoitu jo 1960-luvulta alkaen, mutta vuonna 1997 tuli voimaan lakimuutos, jonka ansiosta sijoittaminen pääsi kunnolla vauhtiin.

Vielä vuosi sitten olisi voinut sanoa, että suomalaisilla eläkesijoittajilla on takanaan superhyvät 25 vuotta. Osakkeet ja inflaation ja korkotason laskun seurauksena myös korkosijoitukset olivat tuottaneet hyvin.

Murheelliseksi muodostunut sijoitusvuosi 2022 muutti kokonaistilannetta jonkin verran, olihan kyseinen vuosi esimerkiksi USA valtionlainasijoituksille huonoin yli vuosi 100 vuoteen.

Inflaation ryöpsähtäminen selkeästi yli ennustettujen tasojen ja siihen liittynyt keskuspankkien harppauksittainen rahapolitiikan kiristäminen yhdistettynä Venäjän Ukraina hyökkäyksen aikaansaamaan energian hinnan nousuun ja kasvaviin taantumapelkoihin pilasi markkinatunnelman totaalisesti tunnetuin seurauksin: osakemarkkina laski, korkotaso nousi ja luottoriskipreemiot levisivät. Näin ollen hajautetuistakaan sijoitussalkuista ei turvasatamia juurikaan löytynyt, vaan käytännössä kaikki pääomaisuusluokat tuottivat heikosti.

Mutta tuollaisenkin vuoden jälkeen eläkesijoittajien neljännesvuosisataiset eli kvartaalituotot ovat edelleen hyvällä tasolla, eikä yksittäinen surkea vuosi niitä pilaa. Vuoden 1997 eläkeuudistuksen yhteydessä toteutetut toimenpiteet, joiden seurauksena muun muassa sijoitusriskitasoa nostettiin, kantavat siis edelleen hedelmää.

Lisää sijoituksia ulkomaille ja pörssiyhtiöihin

Mitä eläkesijoittamisessa tapahtui neljännesvuosisata sitten?

Vuonna 1997 eläkesijoittamista uudistettiin, jotta työeläkesijoittajat pystyivät ottamaan aikaisempaa suurempaa riskiä, jotta ne saisivat parempia tuottoja. Korkeampia sijoitustuottoja tarvittiin, koska Suomi vanheni. Piti pystyä vähentämään väestörakenteen muutoksen synnyttämää painetta korottaa työeläkemaksuja. Siitä kun eivät pidä työnantajat eivätkä työntekijät. Riskiä pyrittiin vähentämään lisäämällä hajautusta eli eläkeyhtiöiden sijoituksia ulkomaille ja pörssiyhtiöihin.

Mitä tehtiin?

Vastapainoksi isommalle riskinotolle luotiin eläkeyhtiöille vakavaraisuussäännöstö: tuli valvontaa ja seurauksia, jos ei noudattanut sääntöjä tarkkaan.

Työeläkelaitoksen valvontarajat sidottiin sijoitusomaisuuden riskipitoisuuteen: eläkelaitos voi ottaa sijoitusriskiä sitä enemmän, mitä vakavaraisempi se on.

Mitä muutoksista seurasi?

Työeläkevakuuttajien sijoituskanta on lakimuutoksen jälkeen muuttunut selkeästi. Vielä 1990-luvulla hyvin yleinen takaisinlainaus yrityksille on miltei hävinnyt ja osakesijoitusten osuus kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi meillä Ilmarisessa 1990-luvun lopulla osakesijoituksia oli sijoituksista alle viidennes, nyt lähes puolet.

Myös sijoitusten maantieteellinen hajautus meni aivan uusiksi:

Vuonna 1997 yksityisen sektorin työeläkelaitosten sijoitusvaroista oli sijoitettu Suomeen peräti 97,4 prosenttia ja ulkomaille vain 2,6 prosenttia. Syyskuun 2022 lopussa Suomeen oli sijoitettu 23 prosenttia, muihin euroalueen maihin 16 prosenttia ja euroalueen ulkopuolelle 61 prosenttia.

Lakia on uudistettu myös vuoden 1997 jälkeen, mutta tuo uudistus pisti muutokset liikkeelle.

Sijoittajien vuosituotot heittelevät hurjasti

Sijoittamisessa vuodet eivät ole veljiä keskenään. Neljännesvuosisataan mahtuu luonnollisesti niin loistavia ja hyviä kuin kohtuullisia ja umpisurkeitakin sijoitusvuosia.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa suomalaiset osakesijoitukset, jotka ovat monelle myös omassa elämässä tuttuja: Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana paras tuottovuosi oli juuri ennen vuosituhannen vaihdetta ja teknokuplan puhkeamista vuonna 1999, kun osakkeet tuottivat yli 60 prosenttia. Seuraavaksi paras vuosi oli heti umpisurkean finanssikriisivuoden jälkeen vuonna 2009, kun tuotto ylitti 40 prosenttia.

Surkeimmat osaketuotot tulivat ymmärrettävästi finanssikriisivuonna 2008: tuolloin osakesijoituksilla tuli takkiin lähes 50 prosenttia. Toiseksi huonoin vuosi oli jo huomattavasti parempi: vuonna 2011 miinusta tuli “vain” 25 prosenttia.

Haitari on siis reilusta miinus 45 prosentista reiluun plus 60 prosenttiin. Yksittäisen vuoden, saati vuosineljänneksen katsominen pitkän aikavälin eläkesijoittamisen näkökulmasta on kuitenkin turhaa eikä anna oikeaa kuvaa salkun menestyksestä tai menestymättömyydestä.

Olemme Ilmarisessa onnistuneet sijoittamaan asiakkaidemme eläkevarat varsin hyvin:

Vuoden 1998 alusta kaikkien sijoitustemme nimellistuotto on ollut 5,6 prosenttia per vuosi. Viimeiset 10 vuotta ovat olleet sitäkin parempia vuosituoton ollessa 6 prosentin hujakoilla. Reaalituotot eli tuotto miinus inflaatio vastaavilla ajanjaksoilla ovat olleet 3,8 ja 4,3 prosenttia. Tasot ylittävät esimerkiksi eläketurvakeskuksen koko eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa käyttämät tuotto-olettamat selkeällä marginaalilla.

Toistaiseksi kaikki siis hyvin, mutta entäs tästä eteenpäin? Blogin seuraavassa osassa tarkastelen sitä, mitä pitäisi tehdä, että vähen vanhetessa eläkevarat riittävät. Blogin toinen osa julkaistaan viikolla 6.  

Mikko Mursula
varatoimitusjohtaja, sijoitukset

Lisätietoja

  • Tapio Miettinen 3.2.2023 klo 05.58
    Eli runsaasti bonuksia tiedossa johdolle.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 3.2.2023 klo 16.25
    Hyvä Ilmarinen! Työeläkkeellä on hauska olla, ei huolet paina eikä rasitu olla. Eli 42 vuottaa raakaa duunii ilman vikinöitä takana ja parhaat päivät vasta edessä.
    Vastaa kommenttiin
  • Dickhead Blackrock 6.2.2023 klo 15.12
    Ja negatiivinenkin tuotto on tuottoa. Mut miksi sitten kovasti kilpailette kvartaaleittain neljä kertaa vuodessa? Onko tää taas jotain totuuden monopolisointia Ilmarisen tyyliin?
    Vastaa kommenttiin
  • tuosta 6.2.2023 klo 18.22
    Vuonna 2022 purettiin korkopapereiden arvonnousukuplaa, joka oli johtunut korkotason alenemisesta. Vuonna 2023 sitä kuplaa puretaan ehkä vähän vielä lisää. Pitkän aikavälin tuottoja katsottaessa kun tuotot kirjoituksen mukaan heiluvat reilusti vuosittain - on äärimmäisen tärkeää, minkä ajanhetken valitsee vertailukohdaksi. Kirjoituksessa vertailtiin tilannetta vuoden 1998 alusta lähtien, ja todettiin että " Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana paras tuottovuosi oli juuri ennen vuosituhannen vaihdetta ja teknokuplan puhkeamista vuonna 1999, kun osakkeet tuottivat yli 60 prosenttia". Jos vertailu olisi aloitettu vaikkapa vuodesta 2000, olisivat luvut näyttäneet erilaisilta. Mitä tuottoihin tulee, sitä on hirveän vaikea arvioida, onko vaikkapa 6 prosentin nimellistuotto paljon vai vähän. Tämän vuoden alusta eläkkeet nousivat 6,8 prosenttia ja näillä näkymin myös ensi vuonna saattavat eläkkeet nousta reippaampaa tahtia kuin mitä viime "kvartaalilla" tilanne oli. Viimeisen 10 vuoden laskelman tuloksen kannalta vuodella 2022 pitäisi olla merkitystä siinä missä muillakin vuosilla. Kivemmat luvut tullee oletettavasti näyttämällä tuottoa vaikkapa vuosilta 2012-2021 kuin 2013-2022.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 6.2.2023 klo 23.03
    Dickhead, Tuosta ja kaikki muutkin vikisijät. Vikisemällä ette saa muuta kuin lisää vikinää itsellenne ja läheisillenne aikaiseksi. Joten eiköhän vaan tsempata täällä Ilmarista vastaisuudessakin tekemään hyvää tulosta meille nykyisille ja tulevillekkin työeläkeläisille. Kela-eläkeläisten vaivaishoidon hoitaa valtio, joten voitte siihen osoitteeseen lähettää vikinänne.
    Vastaa kommenttiin
  • heikki rinnemaa 7.2.2023 klo 06.18
    Suomessa kun kaksi ihmistä tekee työtä koko elämänsä, vaikka 40vuotta. Työeläke pitäisi sen jälkeen olla samansuuruinen molemmille. Nyt työeläkejärjestelmä jakaa eläkeläisille rahaa palkkatulojen mukaan, ei tehdyn työajan mukaan. Työeläkejärjestelmä on tuloeroja kasvatta järjestelmä ihmisille eläkeikävuosina, jotka alkaa keskimäärin noin 65 vuotiaana ja jatkuu siitä hyvässä lykyssä 25-35 vuotta. Kyllä ne työeläkevarat riittää jos jaetaan eläkeläisille tasaarvoisesti työuran pituuden mukaan. Työeläkejärjestelmä on tuloeroja kasvattava järjestelmä. Tämän tietää kaikki hyväpalkkaiset ammattiliitot. Työeläkejärjestelmä ei ole hyvä systeemi, ei edes sijoitusorganisaationa. Työeläkejärjestelmän eläkemaksuperiaatteet pitäisi muuttaa työvuosiin sidotuksi, ei palkkatuloon. Perusvirhe pitäisi korjata pois takautuvasti.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita