Blogit ja artikkelit

Inflaation odotettua voimakkaampi kiihtyminen voi aiheuttaa eläkeläiselle ja palkansaajalle huolta tulevaisuuden eläketurvasta. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan uhkaa eläkkeitä, eikä sen ole juuri havaittu heikentävän rahastoitujen eläkevarojen reaalituottoja. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario sen sijaan toteutuisi, jos reaalipalkat alenisivat samalla kun työllisyys heikkenisi. Näin on käynyt Suomessa vain harvoin.

Onko yrityksenne työkykyriskit tunnistettu ja henkilöstö niin tyytyväisiä työhönsä, että se on yrityksellenne kilpailuetu? Ei vai? Sitten kannattaa kartoittaa yrityksenne lähtötilanne, määrittää strategiaa tukevat tavoitteet sekä mittarit ja luoda aito työkykyjohtamisen business case.

Taksonomia eli kestävyysluokittelu on vielä monilta osin keskeneräinen uudistus, joka voi onnistuessaan hyödyttää kaikkia osapuolia luomalla nykyistä yhdenmukaisempaa ymmärrystä kestävyydestä. Taksonomia on vielä alkuvaiheessa ja kapea-alainen, joten se ei vielä tällä hetkellä vaikuta Ilmarisen sijoituspäätöksiin. Seuraamme kuitenkin taksonomian kehitystä tarkasti.

Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?

”Onko tästä sairaudesta koskaan kukaan toipunut?” Tähän kysymykseen olen vastannut usean masentuneen kohdalla. Moni hoitamani nuori kysyy, voisiko nähdä jonkun ihmisen, joka on ihan oikeasti toipunut.

Yhä useampi eläkeläinen tekee töitä eläkkeellä ollessaan. Työtä tekevien eläkeläisten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut, joskin ihan viime vuosina nousu on tasaantunut. Jo noin joka kymmenes eläkeläinen tekee töitä eläkkeellä.

Vuosi 2020 oli esihenkilöille hankala. Venymistä vaadittiin ja tuli kasoittain uusia tehtäviä entisten vaatimusten päälle. Vuoden päätteeksi totesin, että moni esihenkilö tuntui olevan kovin väsynyt ja vailla tukea. Kevät 2021 tuntui olevan edelleen raskas, mutta kesän koittaessa ja koronan hellittäessä lisääntyi puhe normaaliin palaamisesta ja joku totesi, että vihdoin voisi alkaa itse höllätä. Kuten tiedämme, paluu normaaliin peruttiin myöhemmin.

Yhtä asiaa olen koko työterveyslääkärin urani ajan ihmetellyt. Tilastojen mukaan 47 prosenttia suomalaisista miehistä ja 25 prosenttia naisista käyttää liikaa alkoholia*. Tämän päälle tulevat muut päihteet. Silti kun olen kysynyt työterveydessä yritysten johdolta, miten päihdeasioita heillä hoidetaan, olen saanut kovin usein iloisen vastauksen: ”Onneksi meillä ei ole ollut sellaisia ongelmia.” Joko tilastot valehtelevat tai todella moni sulkee silmänsä.

Suomessa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Se on hyvä asia, koska eläketurva koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista, ja eläkejärjestelmän kehittämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Työeläkejärjestelmää on Suomessa kehitetty 1960-luvulta lähtien systemaattisesti ja pitkäjänteisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kolmikantayhteistyönä.