Blogit ja artikkelit

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.

Kun ensin korona ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi ilmat pihalle, on päässä pyörinyt ajatus siitä, mitä järkeä omassa työssä on? Omat murheet ja vaivat eivät olekaan enää ajattelun keskiössä, ei tärkeitä, eikä vakavia. Yhtäkkiä uusista asioista tuli merkityksellisiä, aikaisemmin merkityksellisistä asioista merkityksettömiä. Tärkeysjärjestys on ollut pakko tarkastella uudelleen.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkittyneiden sairauspoissaolojen syy heti mielenterveyden häiriöiden jälkeen. Lisäksi kipu ja epämukavuus tuki- ja liikuntaelimistössä aiheuttaa työn tuottavuuden alenemaa, joka tulee työnantajille vielä kalliimmaksi kuin sairauspoissaolot. Väestön ikääntyminen ja tarve pidentää työuria haastavatkin meitä löytämään uusia toimivia ratkaisuja.

Työelämä on kokenut nopean ja näkymättömän vallankumouksen, jota korona on entisestään kiihdyttänyt. Mitä pitäisi tehdä, jotta hybridityön paradoksaalisuutta voidaan ratkoa?

Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet kyberuhat entistä lähemmäs arkeamme. Trendi on ollut pitkään kasvava yhteiskunnan digitalisoituessa ja kyberuhat ovat nousseet pysyvästi organisaatioiden pääriskien joukkoon. Kehittyneet organisaatiot tunnistavat tietoturvan osana yritysvastuuta.

Ajattelemme työkykyä useimmiten terveydentilan kautta. Pohdimme sitä, miten jokin tietty sairaus rajoittaa työntekoa tai toivottavasti ennemmin sitä, mitä tästä sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Mielenterveyden kohdalla tämän hahmottaminen voi olla vaikeampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla.

Jokainen meistä haluaisi olla vähän viisaampi, vähän rikkaampi ja vähän terveempi. Terveyden merkitys korostuu iän myötä, kun eläkeiän lähestyessä tulee usein pieniä kremppoja. Monella askel ei enää kulje yhtä rivakasti kuin vielä 20 vuotta aiemmin.

Moni yrittäjä on tarvinnut viime vuosina sosiaalietuuksia, joiden määrään YEL-vakuutuksen työtulo vaikuttaa. YEL-maksulla saatua monipuolista vastinetta ei silti aina tunneta. Haluammekin tavoittaa yrittäjät ja jakaa tärkeää tietoa YEL-vakuutuksen vaikutuksista.

Inflaation odotettua voimakkaampi kiihtyminen voi aiheuttaa eläkeläiselle ja palkansaajalle huolta tulevaisuuden eläketurvasta. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan uhkaa eläkkeitä, eikä sen ole juuri havaittu heikentävän rahastoitujen eläkevarojen reaalituottoja. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario sen sijaan toteutuisi, jos reaalipalkat alenisivat samalla kun työllisyys heikkenisi. Näin on käynyt Suomessa vain harvoin.