Blogit

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Miksi muutoksia lähdettiin suunnittelemaan?

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti alkusyksystä 2020 työryhmän selvittämään keinoja yrittäjän eläketurvan parantamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksessa on toistaiseksi keskitytty työtulon määrittämiseen, koska työtulo toimii yrittäjän eläkemaksujen, eläketurvan ja muun sosiaaliturvan perusteena ja sen määrittäminen on tällä hetkellä haastavaa sekä yrittäjien että eläkeyhtiöiden näkökulmasta. Työryhmän ensisijainen tavoite on ollut vähentää yrittäjien alivakuuttamista, millä tarkoitetaan sitä, että yrittäjän työtulo on liian alhainen suhteessa hänen todellisen työpanoksensa arvoon.

Eläketurvakeskuksen selvityksen (etk.fi) mukaan alivakuuttaminen on lisääntynyt erityisesti viime vuosina. Vuoden 2014 jälkeen keskimääräinen YEL-työtulo on laskenut selvästi suhteessa yleisen ansiotason kehitykseen erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Vuonna 2021 yrittäjien keskimääräinen työtulo oli 21.600 €/v ja reilulla kolmanneksella se oli alle 10.000 €/v.

Oikeantasoinen työtulo on tärkeä ensisijaisesti yrittäjälle itselleen, koska sen perusteella määräytyy paitsi tuleva vanhuuseläke, myös muut sosiaalietuudet, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Eläkevakuutus tuo turvaa myös työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle.

Valtion maksuosuus kasvussa

Maksussa olevat yrittäjien YEL-eläkkeet rahoitetaan samana vuonna yrittäjiltä kerätyillä YEL-maksuilla. YEL-eläkkeitä varten ei siis kerry sijoitettavaa rahastoa. Valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon YEL-maksut eivät riitä. Valtion osuus kustannuksista on vuosina 2010–2020 noussut 100 milj. eurosta 350 milj. euroon vuodessa.

Suomen työeläkejärjestelmän keskeinen lähtökohta on, että jokainen kerryttää omalla työllään oman eläketurvansa. Yrittäjien työtulon käyttöön näyttää viime vuosina muodostuneen käytäntöjä, jossa eläketurva ei ole suurella osalla yrittäjistä toimeentulon kannalta riittävällä tasolla. Toimeentuloriskit siirtyvät viime kädessä veronmaksajille kansaneläkkeen ja muun sosiaaliturvan kustannuksina maksettavaksi. Hallitus esittää nyt, että yrittäjät maksaisivat työpanostaan vastaavan eläketurvan itselleen.

Työtulon käsite säilyy ennallaan, mutta sitä tarkennetaan

Työtulon käsite säilyy ennallaan. Työtulolla tarkoitetaan edelleen palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjä palkkaisi yrittäjätoimintaansa suorittamaan vastaavan ammattitaidon omaavan henkilön. On aivan loogista, että nykyisellä työtulokäsitteellä työtulon määrittelyn pohjatietona käytetään yrittäjän toimialan palkansaajien mediaanipalkkaa.

Lakiuudistus ei kuitenkaan sisällä julkisessa keskustelussa nyt pelättyä tasapäistämistä, jossa työtulo määritellään suoraviivaisesti pelkästään toimialan mediaanipalkan perusteella.

Yrittäjäkohtainen harkinta säilyy ja yrittäjää kuullaan edelleen

Lakiesitys sisältää selkeästi vaatimukset, että työtulo määritellään yksilöllisesti ja määrittelyssä otetaan huomioon myös muut yrittäjän työpanoksen arvoon liittyvät tiedot, kuten työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus ja yrittäjän ammattitaito. On yrittäjien edun mukaista, että laissa tarkennetaan työtulon yksilöllistä määrittelyä ja käytäntöjä heidän eläketurvansa yhdenvertaisen toimeenpanon vuoksi.

Eläkeyhtiöt kuuntelevat jatkossakin yrittäjiä ja pyytävät heiltä työtulon määrään vaikuttavia tietoja. Eläkeyhtiöt käyttävät kokonaisharkintaa vahvistaessaan yrittäjien työtuloja. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon YEL-lain vaatimukset, yrittäjiltä saadut tiedot, yritystoiminnasta julkisista rekistereistä saadut tiedot ja Eläketurvakeskuksen YEL-lain soveltamisohjeet. Työtulojen tasoissa on siis yrittäjillä yksilöllistä liikkumavaraa.

Yrittäjä ei voi itse määrittää työtuloaan

YEL-lakimuutoksessa täsmennetään kriteerejä, joilla eläkeyhtiöt vahvistavat YEL-vakuutusten työtulot. Lakimuutos ei muuta sitä tosiasiaa, että eläkeyhtiö on edelleen se taho, joka työtulon vahvistaa. Finanssivalvonta (Fiva) totesi eläkeyhtiöiden YEL-työtulojen vahvistamiskäytäntöjen valvonnan jäljiltä kesäkuussa 2021, että vastuuta työtulon tasosta on siirretty eläkeyhtiöissä säädösten vastaisesti liikaa yrittäjälle itselleen. Fiva edellyttää, että eläkeyhtiöt lisäävät harkintaa yrittäjien työtulojen vahvistamisessa.

Suurin muutos koskee eläkeyhtiöiden velvollisuutta tarkistaa työtulot säännöllisesti

Yrittäjien työtuloja päivitetään tällä hetkellä pääsääntöisesti kahdessa tilanteessa: yrittäjän hakiessa siihen muutosta ja eläkeyhtiöiden toimesta aina vuodenvaihteessa palkkakertoimella. Työtulojen ylläpito on siis käytännössä pitkälti yrittäjän itsensä vastuulla. Lakiuudistuksessa edellytetään, että eläkeyhtiöt tarkistavat jatkossa työtulojen tasot säännöllisesti joka kolmas vuosi. Eläkeyhtiöt tekevät yrittäjille tarkistuksista kirjallisen ehdotuksen, johon yrittäjien edellytetään reagoivan määräajassa. Yrittäjä voi täydentää ehdotusta antamalla täydentäviä tietoja työtulonsa tasosta.

Työtulopäätösten parempi perustelu

Eläkeyhtiöiden työtulopäätökset ovat yrittäjille merkittäviä heidän toimeentulonsa näkökulmasta, koska työtulo vaikuttaa laajasti yrittäjän sosiaaliturvaan. Työtulon vahvistaminen perustuu laissa säädettyyn työtulon määritelmään ja sen pohjalta tehtyyn kokonaisharkintaan. Kun päätöksen tekeminen edellyttää eri seikkojen punnintaa ja kokonaisarviointia, päätöksen perustelujen merkitys korostuu.

Lakimuutoksessa edellytetäänkin, että työtulopäätökset ja niissä käytetyt tiedot perustellaan jatkossa paremmin. Muutos hälventää epätietoisuutta työtulojen määrittelyn perusteista lisäämällä päätösten läpinäkyvyyttä. Selkeämmät perustelut mahdollistavat myös eläkeyhtiöiden työtulokäytäntöjen yhdenmukaisuuden valvonnan.

Ilmariselle on tärkeää toimia vastuullisesti yrittäjien eläketurvan toimeenpanijana

Ilmariselle on tärkeää huolehtia yrittäjien riittävästä eläketurvasta lain edellyttämällä tavalla. Suomen järjestely, jossa yrittäjien eläkemaksu ja -turva määräytyy arvioidun työtulon perusteella verotettavien tulojen sijaan, on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen. YEL-lakiuudistuksella selkeytetään työtulokäsitettä ja sen kriteereitä, mikä helpottaa työtulojen määrittämistä ja ylläpitoa oikealla tasolla.

Eläkeyhtiöt eivät hyödy taloudellisesti työtulojen tason nostosta tai suuremmista YEL-maksuista, sillä YEL-maksut menevät eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeisiin. Eläkeyhtiöiden toimintakustannuksiin tarkoitettu euromääräinen hoitokulukorvaus on sidottu YEL-vakuutusten kappalemäärään.

Ilmarisen tavoitteena on parantaa yrittäjäasiakkaidensa eläketurvaa. Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläke- ja sosiaaliturvan kuin palkansaajat heti yrittäjäuran alkuvaiheesta alkaen. Asiantuntijamme neuvovat aktiivisesti yrittäjiä työtulon oikealle tasolle asettamisessa niin yrittäjäuran alussa kuin työtulojen ajan tasalla pitämisessä. Teemme päivittäin töitä sen eteen, että yrittäjät kokevat Ilmarisen ykkösvaltiksi hyvän palvelun.

Minna Hakkarainen
vakuutusjohtaja, Ilmarinen
@minnahakka65 (Twitter.com)

Lue lisää:

  • Jorma Turpeinen 4.8.2022 klo 12.55
    Vihdoin hieman valoa tuohon hämäryyteen. Kaiken pitää perustua
    Vastaa kommenttiin
  • Jarkko Gustafsson 5.8.2022 klo 14.13
    Mikä on tuottavaa työtä, jotta eläke olisi "ansaittu"?!
    Vastaa kommenttiin
  • Pentti Martikainen 8.8.2022 klo 11.50
    Ratkaiseva ei ole työpanos vaan se mitä asiakas on valmis maksamaan työpanoksesta. Monessa pienyrityksessä riippumatta työpanoksesta tulot eivät välttämättä vain riitä menoihin tai käypään palkkaan. Yrittäjä riski ja yhtiön taloudellinen tilanne ovat ratkaisevia sekä yrityksen tulovirta ja tulos. Tämän takia työpanoksen mediaani ei voida kopioida suoraan työsuhteista pohjaksi yrittäjäeläke maksuihin. Moni yrittäjä on taloudellisessa vaikeuksissa muutenkin. Se että yhteiskunta takaa yrittäjille minimieläkkeen kuten kaikille muille vähävaraisille ei voi olla peruste eläkemaksujen nostamiselle sellaiselle yrittäjälle, joilla muutenkin on taloudellisesti vaikeata. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulo-virrasta johtuen on usein niin ettei yrittäjä voi nostaa palkkaakaan yrityksestä. Erkiseen on vielä aloittavat yritykset ja osa-aika yrittäjät. Huono pohja ehdotukselle! Pentti Martikainen KTM, yrityskonsultti
    Vastaa kommenttiin
    • Marja 27.9.2022 klo 06.37
      Kyllähän asia on juuri näin. En tiedä mitä esim. Ilmarisella kuvitellaan yksin- ja pienyrittäjien työelämän olevan. Ehkä siellä ei kukaan voi käsittää, että joku tekee töitä niin kädestä suuhun kuin moni tekee. Kuitenkaan en vieläkään haluaisi vaihtaa yksinyrittämistä mihinkään muuhun. Tosin voi olla mahdotonta jatkaa jos tämä uudistus menee läpi. Minun pitäisi korottaa tuntikorvaustani niin paljon, että voipi työt loppua ihan "luonnollisen poistuman" ='liian kallista' - kautta.
      Vastaa kommenttiin
      • Sanna 27.9.2022 klo 09.46
        Juuri näin! Ihan on hallituksella kadoksissa todellisuus pienyrittäjän elämästä!
        Vastaa kommenttiin
    • Sami Polvela 27.9.2022 klo 14.12
      "työtulo määritellään yksilöllisesti ja määrittelyssä otetaan huomioon myös muut yrittäjän työpanoksen arvoon liittyvät tiedot, kuten työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus ja yrittäjän ammattitaito." Olisi mukava tietää miten yhtiö todentaa yrittäjän ammattitaidon? Jos työskentelet muulla alalla kuin mihin olet saanut koulutuksen, niin aika fakiiri pitää olla, että tämän voivat todentaa. Esim. Rakennusalalla ammattitaito on hieman häilyvä käsite. Kuka sen määrittää kun tarkastellaan RALA:n tilastoja homekouluista ja -päiväkodeista. Se siitä ammattitaidosta.... Saati sitten jos olet tekn. lis koulutukseltasi ja työskentelet omasta vapaasta tahdostasi rakennusapumiehenä, niin kumman mukaan menee ammattitaito määritys?
      Vastaa kommenttiin
    • Pienyrittäjä 8.11.2022 klo 20.38
      Juuri näin. Ja yrittäjäeläkkeen nostaminen esim. Yrittäjällä, joka jää eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua, ei nosta yhtään eläkkeen määrä. Eli ei hyödytä yrittäjää yhtään,vaan rahat menevät hukkaan. Parempi olisi sekin laittaa kassakaappi on,mikäli joku kuukausi olisi plussalla.
      Vastaa kommenttiin
  • Tapio Anttila 8.8.2022 klo 21.06
    Aivan älytön suunnitelma. Yrittäjiä on erilaisia. Kausi- osaaika ym. Kyllä eläkemaksut pitää perustua palkkatuloon. Eikä arvioon. jäätölönmyyjä Helsingin kauppotorilla on eri asemassa kuin Kilpisjärvellä.
    Vastaa kommenttiin
  • Karoliina Ojala 11.8.2022 klo 20.12
    Luovan työn tekijöillä mediaanipalkka ei voi olla se, mitä valtion tai kunnan tukemissa taidelaitoksissa työntekijöillä on. Yksityisyrittäjä hankkii joka työtilaisuuden itse ja maksaa kaikki kustannukset itse, toisin kuin palkansaaja taidelaitoksessa, jota pyöritetään pitkälti verotuloilla. Valtion tukemissa laitoksissa palkansaajat ovat myös työehtosopimusten piirissä. Luovan alan yrittäjällä pelkkä toimeentulo on usein satunnaista. Jos kaikki tulot, jotka ovat usein puhtaasti esimerkiksi lipputuloista riippuvaisia, menevät eläkemaksuihin, yritystoiminnan joutuu lopettamaan kokonaan ja näin luovan free-kenttä tuhoutuu täysin. Tämä olisi katastrofaalista koko kulttuurielämän kannalta. Koronan jälkeen tämä on aivan kuolinisku.
    Vastaa kommenttiin
  • Esa-Pekka Luokkamäki 13.8.2022 klo 17.26
    Sellaiset eivät saisi olla tekemässä YEL:n kanssa, jotka eivät itse ole maksaneet YEL-vakuutusta. Virkamiehen pöydän takana on helppo tehdä päätös, koska oman eläkkeen maksaa työnantaja, samoin on myös palkannauttijalla, jolla työnantaja maksaa eläkkeen. Kukaan muu kuin YEL-vakuutettu ei ymmärrä, miten korkeaa YEL-vakuutusmaksua on mahdollista maksaa- Jos lainsäädäntö nyt muutetaan, ajautuu moni pien-yrittäjä konkurssiin tai joutuu lopettamaan yrityksensä. Tämä uudistus tuo vain lisää työttömyyttä, näköjään näin Mariinin hallitus haluaa ja kepu hyväksyy tämän, kun ei kosketa MYEL-VAKUUTUKSEN rahoitukseen, jonka 50 % maksaa yhteiskunta
    Vastaa kommenttiin
    • Anneli Lehtonen 28.9.2022 klo 05.47
      Juuri näin! Siksipä myöskään moni pienyrittäjä ei voi palkata tarpeellista lisätyöntekijää, koska silloin juurikin näkee, kuinka paljon työntekijän palkkaaminen maksaa. Työnantajan maksamat kulut ovat niin korkeat, että pienyrittäjä tekee pakosta kahden ihmisen työt, ellei enemmänkin. Uusi tieto minulle tuo, että MYEListä maksetaan 50% valtiolta. Olisihan se pitänyt arvata. Itsekin löysin tiedon, että nyt olenkin yhtäkkiä asiantuntija, jonka työtuloarvio on 3000-6000€. Nyt jo kerätään ALV:a valtiolle suuret määrät. Mitenköhän saisin asiakkailta kerättyä tuollaiseen summaan vaadittavat maksut? Koronan jälkeen monilla kirittävää vielä paljon muutenkin. On käsittämätöntä, miten ei tajuta ettei ole mahdollista laskuttaa asiakkaita paljon enempää, nyt jo energiakulut ja inflaatio pysäyttävät ihmisten ostovoiman. Miten ihmeessä kannustin tyttärenikin yrittäjäksi
      Vastaa kommenttiin
  • Hannu Kantola 15.8.2022 klo 07.27
    Jos palkkatyöläisellä, joka jää palkkatyöstä eläkkeelle, on myös oma yritys, jonka voisi ottaa pois "naftaliinista" ja aloittaa uudelleen satunnaisen yritys- toiminnan. Joutuuko yrittäjä silloin maksamaan YEL-eläkettä, jos ei halua yritystoiminnan enää kasvattavan eläkettään, koska työt ovat satunnaisia?
    Vastaa kommenttiin
    • Sami 19.8.2022 klo 06.33
      Hei, sinun ei tarvitse ottaa silloin YEL-vakuutusta. Yrittäjätoiminnan vakuuttamisvelvollisuus ei koske Suomen työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä olevaa yrittäjää. Vakuuttamisvelvollisuus ei riipu siitä, minkä työeläkelain mukaisella vanhuuseläkkeellä yrittäjätoimintaa harjoittava henkilö on. Vakuuttamisvelvollisuutta ei siten ole myöskään yrittäjällä, joka on jäänyt julkisten alojen työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle ammatillisessa eläkeiässä tai on YEL:n mukaisella lisäeläkkeellä. t. Sami / Ilmarinen
      Vastaa kommenttiin
  • Aino Lehtonen 27.9.2022 klo 06.25
    Olen todella pettynyt, koska artikkelissa ei sanallakaan mainita, että yrittäjän tulot vaikuttaisivat työtuloon. Pienyrittäjänä taistelen jo nyt maksaakseni itselleni edes pientä eläkettä, pientä palkkaa ja valtiolle paljon veroja. Jos joudun maksamaan YEL-maksuja sen verran kuin kollegani saavat palkkaa, yritystoimintani loppuu siihen. Minulla on paljon pienyrittäjäystäviä, joilla on sama edessä. Eikö yritystoimintaa pitäisi edistää sen sijaan, että sitä tukahdutettaisiin Suomessa tällä hetkellä? Hyvä eläke ei lämmitä, jos emme pysty elämään siihen saakka, että saamme sitä.
    Vastaa kommenttiin
    • Aino Lehtonen 27.9.2022 klo 06.43
      Anteeksi virhe, tarkoitan: "Jos joudun maksamaan YEL-maksuja kollegoideni palkkatason mukaan, yritystoimintani loppuu siihen."
      Vastaa kommenttiin
  • Yksinyrittäjä 27.9.2022 klo 06.33
    Eli, minun olisi hyvä nyt maksaa kunnon YEL jotta tämän hetken yel-eläkkeläiset saisivat eläkettä "minun rahoista" (ja valttion osuus pienenee, ymmärrän tuon).... Eli, minä maksan YEL ja ei ole mitään takuuta miten minulle käy minun eläkeiässä koska minun maksetut rahat onkin jo käytetty. Jää vain luottamaan siihen että minun eläkeiän aikana joku muu ryhtyy yrittäjäksi ha maksaa yeliä sen verran että minä saan eläkettä....??? Voiko järjettömämpää enää olla??.....
    Vastaa kommenttiin
  • Sampo Kettunen 27.9.2022 klo 06.42
    Olen hoitanut sosiaali- ja terveysturvani yksityisellä vakuutuksella ja eläketurvani kahdella eri eläkevakuutuksella, joiden turvataso on parempi kuin YELin. Näiltä osin en ainakaan ole joutumassa verovaroin kannateltavaksi. Minusta myös nämä, eli yksityiset sairausvakuutukset ja eläkejärjestelyt pitäisi huomioida tulevia YEL-maksuja määriteltäessä. Omalla toimialallani pienyrityksen liikevaihto ja tulotaso vaihtelee vuosittain huomattavasti. Täysin käsittämätöntä ja mielivaltaista on tämä Suomen systeemi, että tulotaso perustuu arviointiin eikä esim. edellisvuoden reaaliverotukseen, joka mahdollistaisi todellisuutta vastaavat YEL-maksut ja samalla kausivaihtelun tulotasossa. Selvää on se, että jos yrittäjiä ei oman tulotasonsa arvioinnissa aktiivisesti kuunnella, vaan painopiste on alan mediaanipalkoissa tms., niin moni mikroyrittäjä joutuu laittamaan lapun luukulle, kun käteen jäävästä reaaliansiosta iso osa mennee YEL-maksuihin eikä leivän hankkimiseen.
    Vastaa kommenttiin
    • Yrittäjä 8.11.2022 klo 20.45
      Lappu luukulle ja extraajalle potkut, koska ei pysy millään maksamaan nykyistä enempää eläkemaksujen. Kiitos vasurit ja demarit.
      Vastaa kommenttiin
  • Asko Hänninen 27.9.2022 klo 07.05
    Sivutoimisen yrittäjän eläketurva voi olla järjestetty mallikkaasti kuntoon jo päätoimen (virka tai palkkatyö) eläkevakuutusmaksuilla. Suomessa on tuhansia lääkäreitä, asiantuntijoita, konsultteja ja vastaavia yrittäjiä, joiden eläke on jo ilman YEL:iä keskimääräistä palkansaajaa suurempi. Lisäansiot yrittäjänä nostavat tällaisen verovelvollisen marginaaliveroprosentin kovaksi. Jos -parhaassa tapauksessa 60%:tiin yltävään marginaaliveroon- lisätään vielä hyvin palkatusta asiantuntijatyötä (erikoslääkäri, juristi tms.) mediaanipalkan mukaan määrättävä YEL, ei sivutoimisesta yrittäjyydestä kerry tekijälleen enää muuta hyötyä kuin osallistuminen yhteiskunnan verokertymän kerryttämiseen ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti saatava eläke. Tällaisen yrittäjyyden loppuminen motivaation puutteeseen ei ole näille sivutoimisille yrittäjille henkilökohtaisessa taloudessa hengissä pysymisen välttämättömyys, mutta tarvitsemme tällaisen sivutoimisten yrittäjien resurssin pyörittämään monia toimintoja yhteiskunnassamme. Emme voi yksikertaisesti menettää esimerkiksi osaa yksityislääkäreistä vastaanotoiltaan tai jonkin erityisen ohjelmisto-osaamisen omaavia sivutoimisia IT-konsultteja pois niistä tehtävistä, joissa juuri tätä erityisosaamista tarvitaan. YEL-vakuutusvelvollisuudesta pitäisi olla vapautus, jos yrittäminen on sivutoimista ja muusta päätoimesta kertyvä eläke ylittää tarkasteluhetkellä määritellyn alarajan joko euromäärässä tai suhteessa keskimääräiselle palkansaajalle kertyvään eläkkeeseen. Näin estettäisi myös valtion varoilla tapahtuva YEL-järjestelmän tukeminen (tämä argumentti on tyhjä muutenkin, jos on kyse sivutoimisesta yrittäjästä, jolla on hyvä TyEL-kertymä) ja jätettäisi sivutoimiselle yrittäjälle pakotetusti turvatun eläketason päälle syntyvästä eläkkeestä oma päätöksentekomahdollisuus.
    Vastaa kommenttiin
  • Lassi Mäkinen 27.9.2022 klo 07.41
    Lakiuudistuksen valmistelussa asiaa ei kysytty lainkaan niiltä pienimpien yritysten yrittäjiltä, joilla on vaikeuksia maksaa suuria eläkevakuutusmaksuja. Sama periaate näyttää sisältyvän myös lain soveltamiseen, sillä artikkelissa sanotaan: ”Eläkeyhtiöt käyttävät kokonaisharkintaa vahvistaessaan yrittäjien työtuloja. … Lakimuutos ei muuta sitä tosiasiaa, että eläkeyhtiö on edelleen se taho, joka työtulon vahvistaa.” Yrittäjät ovat vain heittopusseja. Koska yrittäjät tekevät valtavan määrän ilmaista työtä valtion ja myös mm. eläkevakuutusyhtiöiden hyväksi, YEL-prosenttia pitää alentaa mutta säilyttää eläketaso nykyisen prosentin mukaisena. Tällöin valtio maksaisi yrittäjille määrätystä pakkotyöstä. Jos hallituksen esitys toteutetaan, yrittäjien määrä vähenee. Meillä on 1990-luvun laman perintönä edelleen 40.000 yrittäjän vajaus ja tämä vajaus kasvaa. Kun yrittäjiä on vähemmän, myös valtionosuus on suurempi.
    Vastaa kommenttiin
    • Tiina 28.9.2022 klo 10.27
      Tilanne näyttää olevan aivan absurdi yel -maksujen suhteen. Pienyrittäjänä koronavuosien menetyksistä pitäisi maksaa nykyäänkin aivan mahdoton summa joka vielä nousenee ensi vuonna.Myös omalla toimialallani liikevaihto vaihtelee suuresti sesonkien mukaan. Teen ´ilmaista´ työtä, yksinyrittäjänä kahden jopa kolmen ihmisen työt tällä hetkellä. Hintojen nousut, energiahintojen nousu ym. johtavat asiakkaiden varovaisuuteen ja ostovoimaan. Yrittäjät joutuvat maksumiehiksi jo ennestään vaikeassa tilanteessa muidenkin kulujen noustessa. (Esimerkiksi nykyinen alvien maksu on mielestäni kohtuuttoman paljon suhteessa pienyrityksen myyntiin,liikevaihtoon ja ostovoimaan.)Pienyrittäjät eivät voi nostaa mielin määrin hintoja ainakaan omalla alallani siitä kärsimättä vaikka pitäisikin kulujen kattamiseksi.
      Vastaa kommenttiin
  • Esa Harkka 27.9.2022 klo 09.52
    Miksi yrittäjän "omavastuu" on sairastapauksissa 30pv ja työntekijän 7 , nämä pitäisi saada kuntoon ennen YEL maksujen korjaamista - samoin yrittäjän pitäisi SAADA TODELLISET työkustannukset yrityksen eteen tehdyistä töistä vähennetyksi - jolloin yksinkertaisesti rahat loppuisivat kassasta.
    Vastaa kommenttiin
  • Duunari 27.9.2022 klo 14.47
    Tiedän monia jotka tekevät yritystoimintaa iltatöinä eli päivät ollaan palkkatyössä ja iltaisin pyöritetään omaa yritystoimintaa. Kaikilla näillä on valinnan paikka mikäli tämä typerä uudistus menee läpi. Sillä iltatöinä tehtävä yritystoiminta ei ole kannattavaa jos joutuu maksamaan YEL-maksun mediaanin mukaan. Itsekkin tässä kohta 20 vuotta toiminut yrittäjänä ja miettinyt, että hakeutuisiko "vanhoilla" päivillä toisenlaiseen työnkuvaan ja tämä uudistus toteutuessaan laittaisi kyllä viimeisen naulan arkkuun ja voisi ilomielin lopettaa yrittämisen. Muutenkaan koko pienyrittämien ei ole kovin motivoivaa, kun lähes 60% menee veroihin ja muihin maksuihin enkä juuri keskivertoa kummempaa palkkaa saa.
    Vastaa kommenttiin
    • Yrittäjä 8.11.2022 klo 20.52
      Kunpa saisi edes keskiverto palkkaa, välillä ei saa palkkaa ollenkaan, vaikka töissä 11 tuntia päivässä. Eli jos jo. Eläkeuudistus tulee,joutuu ilmeisesti lopettamaan yritystoiminnan ja menemään kelan luukulle. Sieltä varmaan sitten saa ruokaan rahaa????
      Vastaa kommenttiin
  • Supattra Moraschini 27.9.2022 klo 20.45
    kuin on pieni oy,maksa NYT elakkemaksu kuin joskus elake tule ,tai ela ja osta ruoka NYT ?
    Vastaa kommenttiin
  • Pikkufirma 28.9.2022 klo 06.30
    Melkolailla syyllistävä tämä hallituksen esitys. Ei ole otettu lainkaan huomioon sitä, että yrittäjä on pysynyt jopa 40 vuotta pois sosiaalietuuksien piiristä ja tilittänyt toimintansa ansiosta kymmeniä- ellei satoja- tuhansia euroja arvonlisäveroa valtiolle, työllistänyt useita muita pienyrityksiä sekä maksanut muita veroja hankinnoistaan ja tuloistaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Virpi Koskela 28.9.2022 klo 07.11
    Olen yrittäjänä monesti sairastanut omaan laskuun. Eli flunssan takia en ole hakenut lääkärintodistuksia ja sairaspäivärahoja koska byrokratia on aikaa vievää. Olen hieman alivakuutettu yelin puolesta. Kerään eläkekassaa muulla tavalla. Mutta jos tämä menee läpi, tulen hakemaan kaikki kuuluvat edut sairasteluun.Eli minun kohdalla tämä tulee rasittamaan enemmän terveyskeskuksia sekä kelaa. Matalampi kynnys hakea sairaspäivärahoja. Luulen etten ole ainoa. Onkohan tätä huomioitu kun lasketaan valtion säästöjä.
    Vastaa kommenttiin
  • Pohdiskelija 28.9.2022 klo 08.02
    Mikä on Ilmarisen tappioiden osuus Fortum/Uniper-jupakassa? Ajoittuuko sopivasti siihen?
    Vastaa kommenttiin
  • Aarne Göös 28.9.2022 klo 17.35
    Ikinä ei tule näitä rahoja näkemään mitkä tänne menee. Luotto menny
    Vastaa kommenttiin
  • Toiminimiyrittäjä ja kroonisesti sairas 21.10.2022 klo 09.41
    Teen töitä yrittäjänä, koska minulla on kroonisia sairauksia. Miten YEL-maksussa huomioidaan se, etten pystykään aina työskentelemään täysipainoisesti esimerkiksi siksi, että krooninen kipuni onkin välillä pahempaa? Jos tuloni ja sosiaaliturvani ovatkinkin välillä pienemmät, on tämä kuitenkin mielestäni parempi kuin työttömänä oleminen. Tämä on iso epäkohta ja tulevaisuus pelottaa.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita