Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.

Maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan niin kutsutun työeläkeindeksin mukaisesti. Indeksi koostuu 80 prosenttia kuluttajahintainflaatiosta ja 20 prosenttia ansiotasoindeksin muutoksista. Tulevan vuoden eläkkeitä korotetaan 1.1. alkaen kuluvan vuoden syksyllä kiinnitettävällä indeksikorotuksella. Työeläkeindeksin tarkoituksena on turvata työeläkkeiden ostovoima.

Työeläkeindeksin käyttöä maksussa olevien eläkkeiden kasvattamiseen on kritisoitu sillä, että eläkkeensaajien keskimääräinen ostovoima on jäänyt jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Näin onkin historiassa ollut. Tyypillisesti yli ajan reaalipalkkojen voi odottaa nousevan työn tuottavuuden parantuessa, eli palkkojen nousuvauhti on tyypillisesti kustannusinflaatiota korkeampi. Edellisen 50 vuoden aikana ansiotaso on Suomessa noussut vuotuisesti keskimäärin 1,6 prosenttia kuluttajahintoja nopeammin ja 2010-luvulta lähtien ero on ollut 0,6 prosenttia vuodessa.

Eläkkeensaajien ostovoima kehittyy hyvin suhteessa palkansaajiin

Kirjoitin vielä alkuvuodesta pitäväni reaalipalkkojen merkittävää alenemista epätodennäköisenä tai ainakin lyhytaikaisena ilmiönä. Inflaation voimakkuus ja mm. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ovat kuitenkin tulleet tämän kirjoituksen jälkeen yllätyksenä. Nykyisessä taloustilanteessa näyttää erittäin todennäköiseltä, että vuodelta 2022 kuluttajahintojen nousu tulee olemaan selvästi palkkojen nousua voimakkaampaa.

ETK:n ennuste kuluttajahintainflaatiolle on 5,4 prosenttia ja ansiotason nousulle vastaavasti 2,6 prosenttia. Näiden ennusteiden toteutuessa reaalipalkkojen aleneminen olisi vuonna 2022 voimakkaampaa kuin kertaakaan edellisen 50 vuoden aikana lukuun ottamatta vuotta 1977, jolloin kuluttajahinnat nousivat 12,7 prosenttia ja palkat vain 8,4 prosenttia. Eläkkeensaajien ostovoiman odotetaan siis kehittyvän lyhyellä tähtäimellä poikkeuksellisen hyvin suhteessa keskimääräiseen palkansaajaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että keskimääräisen eläkkeenkin ostovoima heikkenee, vaikka kehitys ei olekaan niin heikkoa kuin palkansaajilla.

Eläkejärjestelmän ja erityisesti eläkkeiden rahoituksen kannalta alenevat reaaliansiot ovat myrkkyä. Suomen osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä maksussa olevista eläkkeistä noin ¾ rahoitetaan nykyisten työntekijöiden palkoista. Rahoituksen tasapaino heikkenee, jos maksettavat eläkkeet kasvavat nopeammin kuin palkkasumma.

Inflaatio vaikuttaa sijoitustuottoihin

Korkea inflaatio vaikuttaa myös sijoitustuottoihin. Inflaation nousu johtaa lähtökohtaisesti korkeampaan korkotasoon. Korkojen nousu puolestaan syö sijoitusten nimellistuottoja. Riskitön korko on sisällä kaikkien omaisuuslajien hinnoittelussa, ja korkojen nousu heikentää kaikkien omaisuusluokkien tuottoja. Työeläkelaitosten tuotot lienevätkin alkuvuoden osalta keskimäärin selvästi pakkasella. Arvelen lisäksi, että erityisesti epälikvideimmissä omaisuusluokissa, kuten kiinteistöissä, korkojen nousu tulee näkymään viiveellä selvästi nykyistä voimakkaammin, mikä tulee osaltaan vaikuttamaan tuottonäkymiin. Kun nimellistuotoista vielä vähennetään inflaatio, eli tarkastellaan sijoitusten reaalituottoja, on vuodella 2022 kaikki mahdollisuudet muodostua poikkeuksellisen heikoksi sijoitusvuodeksi.

Eläkerahastojen reaaliarvon sulaminen ei luonnollisestikaan paranna järjestelmän kestävyyttä. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka korkojen nousu heikentää sijoitustuottoja lyhyellä tähtäimellä, luo korkeampi korkotaso terveemmän pohjan sijoitustoiminnalle pitkällä aikavälillä ja parantaa pitemmän aikavälin odotettuja tuottoja. Ultrakevyen rahapolitiikan päättymistä on odotettu pelonsekaisesti jo vuosia. Rahapolitiikan kiristymisen vaikutusten lopullinen mittakaava on vielä paljastumatta, mutta ennakoin varsin kivuliasta prosessia. Kriisin jälkeen kuvittelen maailmantalouden kuitenkin olevan terveemmällä pohjalla.

Matias Klemelä 
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
@matiasklemela (twitter.com)