Ilmarisen varatoimitusjohtaja Mikko Mursula, henkilökuva.
Blogit

Vakavaraisuuspuskuria on kerätty tällaisia aikoja varten

Olemme keränneet hyvinä sijoitusvuosina hyvin vakavaraisuuspääomaa, jolla puskuroidaan sijoitustuottojen vaikutuksia huonompina sijoittamisajanjaksoina.

Osakemarkkinoiden lasku ja korkotason nousu osuvat Ilmarisen kaltaisten pitkän aikavälin sijoittajien salkkuihin. Niinpä Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli tammi–syyskuussa 2022 kahdeksan prosenttia eli 4,9 miljardia euroa tappiolla. Vakavaraisuus on kuitenkin säilynyt edelleen hyvänä.

Tilanne on poikkeuksellisen hankala, kun sekä osakkeet että korkosalkku ovat miinuksella. Yleensähän hajautus korkosijoituksiin tasoittaa tilannetta, jos osakekurssit laskevat. Juuri nyt korkosijoituksissa on poikkeuksellisen isoja miinuksia. Pystyimme kuitenkin loiventamaan laskua maantieteellisellä ja omaisuusluokkahajautuksella.

Suurin syy tappioihin on poikkeuksellisen raju inflaatio, siihen liittyvä rahapolitiikan kiristyminen ja puolestaan siitä johtuva korkotason nousu. Päälle vielä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset energian hintaan.

Kuinka syvä ja pitkäkestoinen taantuma on tulossa?

Loppuvuoden 2022 näkymät ovat edelleen kohtalaisen sumuiset. Nyt markkinoilla lähinnä pohditaan, kuinka syvä ja pitkäkestoinen taantuma meillä on edessä.

Ilmarisen asiakkaiden ei silti tarvitse huolestua: olemme keränneet hyvinä sijoitusvuosina hyvin vakavaraisuuspääomaa, jolla huonompina sijoittamisajanjaksoina – joita aina aika-ajoin tulee – puskuroidaan sijoitustuottojen vaihteluita.

Työmme eläkevarojen sijoittamiseksi ja hallinnoimiseksi on tehostunut viime vuosina entisestään. Siitä kertova hoitokustannustulos oli nyt 45 miljoonaa euroa. Hoitokulusuhde parani 64 prosentista 62 prosenttiin hoitokustannustariffiin tehdystä 9,3 prosentin laskusta huolimatta. Hoitokulut laskivat 7 miljoonalla eurolla ja olivat nyt 73 miljoonaa euroa. Suunta on siis hyvä. Taustalla on pitkäjänteinen systemaattinen työ, joka nyt tuottaa hedelmää: toiminta on edelleen tehostunut, ja se sataa asiakkaiden taskuun.

Mikko Mursula
varatoimitusjohtaja, sijoitukset
Ilmarinen

Lue lisää

  • Tapio Miettinen 28.10.2022 klo 12.07
    Hoitokulut ovat edelleen aivan liian suuret. Keskittykää enemmän perustoimintojen tehostamiseen ja datan saatavuuden turvaamiseen tykyjen ja muun puuhastelun sijaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 28.10.2022 klo 13.32
    Täälläkin on säästetty ja tienattu viimeiset 20 vuotta juuri tälläisiä tilanteita varten. Puskurit ovat juuri niitä eli suu säkkiä myöten kokoajan. Käytännössä ei velkaa ja menot pidetty jatkuvasti piirun verran pienempänä kuin tulot. Nyt täydellä työeläkkeellä sama linja jatkuu eli ei pikkurahan puutetta tänäänkään.
    Vastaa kommenttiin
  • mietintää 29.10.2022 klo 12.14
    Tällä hetkellä menossa eivät ainakaan eläkejärjestelmän näkökulmasta vielä ole vaikeat ajat, vaan nyt on se ajankohta, jolloin puskureiden määrän kuuluisi kertyä. Työllisyysasteet Suomessa ovat ennätyslukemissa, jolloin eläkkeiden juokseva rahoituskin on ennätystasolla, mikä kerryttää nyt näitä puskureita. Vaikeammat ajat, jota varten puskurijärjestelmä on tehty, voivat olla kuitenkin edessä joidenkin vuosien päästä, kun väestö ikääntyy, eläkkeellä olevien osuus kasvaa ja eläkemaksujen kertymäkin ehkä jossain vaiheessa vielä myös laskee mm. työllisten määrän jossain vaiheessa kutistuessa. Eläkkeitä on rahastoitu mm. työikäisten ikäluokkien suhteellisen pienentymisen takia suhteessa tulevina vuosikymmeninä yhä kasvavaan eläkkeellä olevien joukkoon. Korkotasot ovat nyt alkaneet normalisoitua negatiivisista ja nollakoroista lähemmäs sitä tasoa, mitä se on euroaikanakin ollut ennen nollakorkojen aikaa. Sen myötä nollakorkoajasta johtunutta omaisuuden arvonmääritysten kuplaa kutistetaan myös eläkeyhtiöiden taseista, ja samalla arvonmääritykset normalisoituvat lähemmäs niitä tasoja, joilla ne olivat ennen nollakorkoaikaa. Puskureita ei kai ole varsinaisesti luotu sitä varten, että pitkäaikaisten sijoitusten arvon määritykset yksittäisten vuosien taseissa normalisoituvat korkotasojen muuttuessa väliaikaiselta epätavanomaiselta tasolta tavanomaisemmalle tasolle, vaan muuhun.
    Vastaa kommenttiin
  • heikki 7.11.2022 klo 05.49
    Millä tuota vakavaraisuuspuskuria saataisiin suunnattua pientuloiselle, joka on tehnyt tärkeää pientuloisten työtä koko elämänsä. Nythän ne työeläkerahat ja tuotot menee hyvätuloisen eläkkeisiin.
    Vastaa kommenttiin
    • Ville Vallaton 7.11.2022 klo 16.54
      Suu säkkiä myöten. Aina voi säästää lisää menoissa. Keskittyy vain ensisijaisesti tarpeisiin ja vasta jos niiden jälkeen jää ylimääräistä, niin sitten vasta haluihin. Onnellinen, antoisa elämä on niin halpaa ettei sitä uskoisi ellei itse kokisi.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita