Blogit

Erilaisuutta hyödyntävä yritys voittaa

Kun puhumme monimuotoisuudesta, emme puhu esimerkiksi vain sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolisesta suuntauksesta vaan kaikesta, mikä tekee meistä yksilöitä ja erottaa meidät toisista ihmisistä. Osa näistä asioista on näkyviä, mutta suurin osa näkymättömiä, kuten esimerkiksi vakaumus, poliittiset mielipiteet tai vaikka sairaus.

​​Monimuotoisuus on läsnä kaikilla työpaikoilla: jos yrityksessä on kaksi työntekijää, yrityksessä on monimuotoisuutta. Myös yksinyrittäjä, joka kohtaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan, on kasvotusten monimuotoisuuden kanssa.

Yrityselämässä ja työpaikoilla monimuotoisuuden huomioiminen ei aina ole helppoa. Varautuminen asioihin, joita on vaikea tunnistaa, ei ole aina yksinkertaista. Samasta syystä monimuotoisuuden mittaaminen on hankalaa. Moni asia kuuluu niin henkilökohtaiseen elämänpiiriin, ettemme halua sitä välttämättä edes jakaa työpaikalla. Eikä työnantaja saa kysyä sitä, saati kirjata ylös.

On kuitenkin monimuotoisuuden ulottuvuuksia, joita voimme mitata. Tällaisia ovat perinteisesti olleet muun muassa sukupuoli ja maantieteellinen tausta. Näitä koskevia tutkimuksia on tehty jo pitkään ja niiden viesti on selvä.

Monimuotoisuus tekee hyvää liiketoiminnalle

McKinsey on tutkinut monimuotoisuutta tutkimuksessaan, jonka he ovat toistaneet vuosina 2014, 2017 ja 2019. Näiden tutkimusten mukaan monimuotoiset yritykset menestyvät taloudellisesti selkeästi paremmin kuin yritykset, joissa monimuotoisuutta on vähän. Monimuotoisissa yhtiöissä liikevaihto on tutkimuksen mukaan yli 20 prosenttia tai jopa yli 30 prosenttia korkeampi kuin yrityksissä, joissa monimuotoisuus ei toteudu. Ja ero on jopa kasvanut viime vuosina. (Tutustu englanninkieliseen tutkimukseen How diversity, equity, and inclusion (DE&I) matter (mckinsey.com)).

Deloitten tutkimuksen mukaan monimuotoiset yritykset ovat puolestaan yli 80 prosenttia innovatiivisempia kuin ne, joissa monimuotoisuutta on vähän. (Tästä voit tutustua englanninkieliseen raporttiin Waiter, is that inclusion in my soup? (deloitte.com, pdf)).

PwC puolestaan huomasi tutkimuksestaan, että monimuotoiset työpaikat kiinnostavat työnhakijoita selvästi enemmän kuin ne, joissa monimuotoisuutta on vähän. (Tutustu englanninkieliseen tutkimukseen Magnet for talent: Managing diversity as a reputational risk and business opportunity (pwc.co.uk, pdf).)

Mistä nämä myönteiset tulokset sitten johtuvat? Liikevaihto ei kasva vain palkkaamalla eri etnistä taustaa oleva henkilö tai vahvistamalla vähemmistösukupuolen asemaa yrityksessä. Hyödyt tulevat nimenomaan siitä, että liiketoiminnan haasteet nähdään monimuotoisessa työyhteisössä kolmiulotteisemmin. Kun käsillä olevia haasteita katsotaan eri kulmista, ne näyttäytyvät erilaisilta. Silloin myös ratkaisut ovat kokonaisvaltaisempia ja lähtökohtaisesti parempia. Monimuotoisessa työyhteisössä nimittäin ymmärrämme myös monimuotoisen asiakaskuntamme tarpeita paremmin.

Myönteisten vaikutusten saavuttaminen vaatii siten paitsi monimuotoisuuden toteutumista, myös sitä, että kaikki otetaan mukaan päätöksentekoon ja asioiden ratkaisemiseen. Puhutaan inkluusiosta. Edellytyksenä on, että annamme erilaisille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja otamme eri näkökulmat aidosti huomioon päätöksenteossa.

Mieti, minkälaisessa yhteisössä yrityksesi vaikuttaa

Jos monimuotoisuutta työyhteisössä halutaan lähteä vahvistamaan, on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on yritykselle se luonteva viiteryhmä, johon haluamme samaistua.

Aivan erinomainen esimerkki on Ikea, joka sanoo ääneen haluavansa olla aina osa paikallista yhteisöä. He ovat tietoisetsi lähteneet siitä, että jokaisen tavaratalon henkilöstörakenteen tulisi vastata tavarataloa ympäröivää paikallista väestörakennetta. Näin esimerkiksi Vantaan Ikean henkilöstörakenne on erilainen kuin esimerkiksi Espoon Ikean henkilöstörakenne.

Tämä on hieno esimerkki siitä, miten yritys voi olla osa yhteisöä, samalla ymmärtää asiakkaitaan paremmin ja tehdä parempaa liiketoimintaa. Ja tämä on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja kaikilla toimialoilla. Jokaisen työyhteisön on hyvä löytää oma luonteva tapansa tukea ja lisätä monimuotoisuutta.

Asenteet estävät monimuotoisuutta

Mikä monimuotoisuutta sitten estää tai sen lisääntymistä hidastaa? Lyhyt vastaus olisi asenteet. Usein suhtaudumme varauksella johonkin sellaiseen, joka on meille uutta tai vierasta. Jos emme tunnista tällaista luolamiesperimästämme kumpuavaa reaktiota, jäämme helposti sen vangiksi.

Meillä on myös taipumus arvioida itsemme kaltainen henkilö jollakin tavalla paremmaksi, ellemme pysähdy asiaa tietoisesti miettimään. Kokemattomat esihenkilöt palkkaavat usein tiedostamattaan itsensä kaltaisia henkilöitä, vaikka usein kaipaisimme tiimiimme juuri erilaisilla vahvuuksilla varustettua henkilöä täydentämään omaa osaamistamme. Itsensä kaltaisten henkilöiden palkkaaminen johtaa nopeasti hyvin yksipuoliseen työyhteisöön.

Toinen este monimuotoisuuden lisääntymiselle on toimintamalleihimme ja rakenteisiimme sisään rakennetut oletukset. Esikerkiksi juuri rekrytointitilanteissa voimme käyttää tietynlaista tekstiä, sanamuotoja tai vaikka kuvitusta, jotka ehkä rajaavat tiedostamattamme joitakin henkilöryhmiä pois tai ainakin saavat heidät suhtautumaan ilmoitukseemme varauksella. Myös kieli- ja kanavavalinnat voivat rajata hakijoita pois. Liika varovaisuuskaan ei luonnollisesti ole oikea tie. Joskus paras tapa voi olla sanoa suoraan ilmoituksessa, että suosimme monimuotoisia hakijoita. Tämä tutkitusti kannustaa hakijoita hakemaan ja johtaa monimuotoisempiin hakemusiin.

Tärkeintä on luottamus työyhteisössä

Kaikista tärkein tekijä monimuotoisuuden lisäämisessä on työyhteisön oma asenneilmapiiri sekä työyhteisössä vallitseva luottamus ja psykologinen turvallisuus.

Kun jokainen voi olla työpaikalla oma itsensä joutumatta pelkäämään siitä aiheutuvia seuraamuksia, monimuotoisuus tutkitusti lisääntyy ja kaikki otetaan luonnostaan mukaan. Kun jokainen voi olla vapaasti oma itsenä, myös aiemmin näkymättömiksi jääneet monimuotoisuuden ulottuvuudet tulevat monesti esiin. Ihmiset kertovat hyvin henkilökohtaisistakin asioistaan, kun ei tarvitse pelätä sen seuraamuksia.

Yllä on puhuttu eniten sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyvästä monimuotoisuudesta, koska niistä löytyy tutkittua tietoa. Monimuotoisuudessa hienoa kuitenkin on, että samat lääkkeet purevat monimuotoisuuden kaikkiin ulottuvuuksiin. Kun luomme suvaitsevan, osallistavan ja psykologisesti turvallisen työyhteisön, siinä on kaikkien hyvä olla. Ja monimuotoisuus toteutuu kaikissa sen vivahteissa.

Jos et vieläkään ole vakuuttunut monimuotoisuuden tärkeydestä muista, että meillä Suomessa sukupolvet pienenevät ja edessä on kova kilpailu työvoimasta. Yrityksistä voittavat ne, jotka pystyvät parhaiten hyödyntämään erilaisuutta ja houkuttelemaan parhaat osaajat. Se näkyy paitsi viivan alla myös työntekijöiden hyvinvoinnissa. Tehdään yhdessä työelämästä parempaa ja monimuotoisempaa.

  • Tietoisuus 30.12.2022 klo 22.29
    Automaation kokoajan kiihtyvä eteneminen hoitaa kokoajan pienenevien sukupolvien ongelman. Parempi strategia on verotuksen kohdistaminen robotiikkaan ja keinoälyn käyttöön kokoajan enenevässä määrin ja suorittavan työn verotuksen vähentämiseen siinä samalla. Ennemmin tai myöhemmin koko ihmiskunta vapautuu työstä vihdoin ja jokainen pääsee toteuttamaan unikkia itseään ilman vuosikymmenten palkkaorjuuttakin. Elämme juuri nyt hyvin aikansa palvelleen kapitalismin dekadenssia, resurssipohjainen talous niin mikro- kuin makrotasoilla on tulevaisuutta. Mitä nopeammin siihen sopeutuu, sen helpompaa on siirtyminen itse kullakin.
    Vastaa kommenttiin
  • ICD 3.1.2023 klo 13.22
    McKinsey on hyödyttänyt yrityksiä monimuotoisuuden suhteen kylmällä financial engineering -tekniikalla, jossa tärkeää on työntekijöistä johtuvien kulujen pienentämine. Siksi sen kannatta julkaista materiaalia, jossa kannatetaan monimuotoisuutta (Kirjasta: When McKinsey Comes to Town: The Hidden Influence of the World's Most Powerful Consulting Firm) Monimuotoisuutta ei ole se, että on kaksi tai enemmän paikalla tai palkkalistoilla eikä edes se, että yrityksen kuvastossa on ostettu kuva erivärisestä ihmisestä. Monimuotoisuutta on se, että yrityksen työntekijöistä löytyy myös sellaisia, jotka kuuluvat vähemmistöön. Vähemmistö voi olla jo ihan aito kristitty, joka elää Raamatun arvomaailman mukaan. Vähemmistöä on myös sellaiset ihmiset, joilla on selkeä vamma. World Economic Forum on ESG- mittareihin ehdottanut raporttia yrityksen monimuotoisuudesta, josta ilmenisi suosiiko yritys oikeasti monimuotoisuutta. Ilmaristakin ravistellut seksuaalinen monimuotoisuus-skandaali ei ihan täysin mielestäni kuulu monimuotoisuuteen, sillä onko se työnantajan asia tietää mitä kukin tekee omassa makuuhuoneessaan vapaa-ajalla. Monimuotoisuuden kuuluisikin olla sellaista, jolla aidosti huomioidaan eri elämäntilanteet ja mahdolliset vammat. Ilmarisen kuuluisikin näyttää esimerkkiä monimuotoisuudesta oman henkilökuntansa suhteen jo senkin vuoksi, että työeläkeyhtiöt pyrkivät pitämään ihmisiä pois sairaseläkkeeltä. Monimuotoisuudesta voin sanoa vielä senkin, että moni ICD-koodin omaava henkilö pyrkii hoitamaan oman työnsä aivan kuin hänelle ei olisi mitään ICD-koodia. Fyysisen vamman näkyvissä oleminen kuitenkin yleensä näkyy palkassa ja yleisessä suhtautumisessa työntekijään.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 9.1.2023 klo 19.50
    Erilaisuutta hyödyntävä ihminen menestyy myös erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen, kokea, ja näkee ja kokee kokoajan jotain johon itsekin kykenisi tai jotain johon ei tosiaan kannata edes pyrkiä. Kuten pienet lapset. Kuten täälläkin on hyvin painotettu, me kaikki olemme pölvästejä, jotkin vain vähän vähemmän pölvästejä. Kummatkin ovat hyödyllisiä siis. Toiset vain hyödyllisiä idiootteja ja toiset hyödyllisiä esimerkkejä. Vihjeenä, täys pölvästit luulee tietävänsä, vähemmän pölvästit tietää luulevansa.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 5.6.2024

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua

Tämä vuosi on mennyt kuin klassisessa Samuel Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Euroopan keskuspankin koronlaskua on odoteltu saapuvaksi kuin näytelmän herra Godot’ta konsanaan. Koronlasku on vain siirtynyt EKP:n kokouksesta toiseen. Samalla näkemykset inflaation kehityksestä ovat muuttuneet, ja Suomen osakemarkkinan suunta on ollut varsin mollivoittoinen.

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita