Blogit ja artikkelit

Tutkijat, kuten tunnettuna esimerkkinä Juha Siltala, ovat perinteisesti raportoineet jatkuvaa työelämän kurjistumista. Tutkimus on keskittynyt ongelmien esille nostamiseen ja erilaisten kuormittavien tekijöiden hallintaan, mikä on myös auttanut osaltaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien työpaikkatapaturmien sekä ammattitautien saamista paremmin hallintaan. Lisäksi työelämän muutokset voivat myös voimaannuttaa työntekijöitä parempaan menestykseen.

Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?

”Osakkeet nousevat 10 – 15 prosenttia. Inflaatio nostaa päätään. Lyhyet korot pysyvät alhaalla ja pitkät korot hieman nousevat eli korkokäyrä jyrkentyy maltillisesti. Dollari heikkenee. Keskuspankit tekevät parhaansa, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan markkinoilla”. Näin voisi tiivistetysti kuvata markkinoilla vallitsevan yhteisymmärryksen käynnistyneelle vuodelle ja samalla säästää tuhansien markkinakatsaussivujen lukemisen.

Tove Janssonin muumiaiheisen kirjan otsikko ”Kuka lohduttaisi Nyytiä?” on kysymys, jota olen pohtinut esimiesten kohdalla. Kohtaamisissa korona-aikana eri alojen esimiesten kanssa nousee heidän oma jaksamisensa tai pikemmin jaksamattomuutensa esiin lähes aina. Nyt on hyvä aika vetää yhteen vuonna 2020 kuulemiani asioita, etenkin kun korona-arki tuntuu jatkuvan vielä hyvän tovin.

Sjukdom är bara en av de många faktorer som påverkar sjukfrånvaron. Under coronatiden har rapporterats att antalet sjukledighetsdagar har minskat bland personalen. Vilka är de orsaker som kan ligga bakom denna förändring?

Omasta työkyvystä kannattaa pitää huolta, ja työterveyslääkäri on siihen oiva kumppani. Työterveyslääkäreitä moneen lähtöön: on isoja, pieniä, tummia, vaaleita, kaljuja ja karvaisia. Toiset ovat ihania, toiset taas ärtyisiä, kuivakoita, ujoja, suulaita vitsiniekkoja tai tiukan asiallisia.

Terveyden heikkeneminen vaikuttaa paitsi ihmiseen itseensä, myös hänen lähipiirinsä ja työhönsä. Jokaisen kuntoutuspäätöksen takana on tarina työkyvyn heikkenemistä. Jokaisen kuntoutustarinan pääosassa on ihminen, joka kaipaa tukea ja ymmärrystä tilanteeseensa.

Sairauden vuoksi työstä poisjäämiseen vaikuttavat monet tekijät, joista itse sairaus on vain yksi. Koronan myötä sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Mitä syitä on muutoksen taustalla?

Koko väestöstä vammaisia ihmisiä on noin 15 %. Heistä vain noin 20 % on työelämässä, eli vailla työtä on noin 100 000 ikäluokasta 18–65-vuotiaat.