Blogit

Työelämän ulkopuolelle jää osaavia ja motivoituneita vammaisia

Koko väestöstä vammaisia ihmisiä on noin 15 %. Heistä vain noin 20 % on työelämässä, eli vailla työtä on noin 100 000 ikäluokasta 18–65-vuotiaat.

Työttömänä työnhakijana on noin 10 000 henkilöä, joilla on diagnoosimerkintänä tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudoksen sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 40 000 ihmistä tuolla diagnoosimerkinnällä. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiin.

Työllisyysasteen noston ja Suomen tulevaisuuden kannalta nämä luvut ovat suuria. Puhumattakaan millainen vaikutus tällä on ihmisten henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Ilmarinen on arvioinut, että osatyökykyisten, joissa mukana on myös vammaisia, työllistymiseen liittyy iso hyödyntämätön potentiaali. Laskelmissa arvioidaan näin menetettävän jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mukana ei ole työpanoksen synnyttämää arvonlisäystä tai maksamatta jääviä etuuksia.

Invalidiliitto on käynnistänyt laajan, alkuvaiheessa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä edistävän konseptin Sopivaa työtä kaikille. Sen avulla tavoitellaan tuhansia henkilöitä mukaan työelämään. Invalidiliitto on valinnut kumppaneikseen kolme palveluntuottajaa: Spring House Oy, Ammattiopisto Spesia ja Work Pilots Oy. Nämä toimijat on valjastettu aktiivisesti etsimään mukaan ilmoittautuneille vammaisille ihmisille työtä tai esimerkiksi opiskelupaikan. 

Asennetta! 

Työllisyyden parantaminen on pääministeri Marinin hallituksen keskeisiä tavoitteita, ja koronapandemia on lisännyt painetta työllisyyden tukemiseen ja parantamiseen. Niin julkisten kuin yksityistenkin työnantajien strategioihin on nousemassa laajasti vastuullisuuden ja esteettömyyden teemat. Invalidiliitto on Sopivaa työtä kaikille -konseptin avulla tukemassa yritysten yhteiskuntavastuullista ajattelua vammaisia työnhakijoita paremmin huomioivaksi. 

Teema on otettu hyvin vastaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on käynnistynyt ripeästi ja kontaktoidut yritykset näkevät hyvinä yhteistyön mahdollisuudet saada osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Miten auttaa vammaisia ja osatyökykyisiä töihin? Kyse ei ole pakottamisesta eikä ”ohituskaistoista”. Kaikille on löydettävissä sopivaa työtä, jos vain asenteet ja osaaminen kohtaavat. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän kontaktointia suoraan työnantajiin. Elokuun alussa on käynnistynyt vauhditusohjelma, jossa julkisilla hankinnoilla tuetaan myös osatyökykyisten työhön pääsyä.

Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä tukea 

Vammaisjärjestön rooli ovien aukojana, vammaisuuden ymmärtäjänä ja vammaisten henkilöiden etsijänä sekä löytäjänä on olennaista. Työllistymisen edistäminen tarvitsee yksilöllistä tukea niin yritykselle kuin työllistyvälle, tietoa palkkatuesta, työolosuhteiden muutostuesta, perehtymistä asiakkaan tilanteeseen, ”rimakauhun” (asenteiden) voittamista jne. 

Koronavirus pisti toimenpiteemme osin jäihin, mutta aivan alun onnistumiset kannustavat jatkotyöhön. Organisoimme vuoden 2020 alussa kuudella paikkakunnalla rekrytointia edistävät kohtaamistapahtumat ja yhden MessiLive online-lähetyksen. Kaikkiaan on tavoitettu noin 1 300 innokasta työnhakijaa ja työelämän asiantuntijaa sekä yrityksiä noin 700. 

Sopivaa työtä kaikille -konseptissa on toistaiseksi ollut mukana yli 200 vammaista ja onnistuneita työllistymisiä on tähän asti syntynyt noin 50. Kymmenille on löytynyt oma jatkopolku, kuten esimerkiksi opiskelu.

Hyviä tarinoita on siis syntynyt

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen on noussut voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selvityksistä tiedämme, että vammaisissa on osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Aikaansa seuraavat työyhteisöt palkkaavat heitä joukkoonsa. Ei siksi, että he ovat vammaisia, vaan siksi, että he ovat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. 

Tärkeää myös on, että viranomaiset sitoutuvat jatkotyöhön. Nyt tarvitaan kaikilta avointa ja esteetöntä asennetta! 


Olli-Pekka Heinonen 
Opetushallituksen pääjohtaja 
Sopivaa työtä kaikille -neuvottelukunnan puheenjohtaja 


Petri Pohjonen 
Invalidiliiton pääjohtaja 



Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita