Työelämän ulkopuolelle jää osaavia ja motivoituneita vammaisia
Koko väestöstä vammaisia ihmisiä on noin 15 %. Heistä vain noin 20 % on työelämässä, eli vailla työtä on noin 100 000 ikäluokasta 18–65-vuotiaat.
Työttömänä työnhakijana on noin 10 000 henkilöä, joilla on diagnoosimerkintänä tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudoksen sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 40 000 ihmistä tuolla diagnoosimerkinnällä. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiin.
Työllisyysasteen noston ja Suomen tulevaisuuden kannalta nämä luvut ovat suuria. Puhumattakaan millainen vaikutus tällä on ihmisten henkilökohtaiseen hyvinvointiin.
Ilmarinen on arvioinut, että osatyökykyisten, joissa mukana on myös vammaisia, työllistymiseen liittyy iso hyödyntämätön potentiaali. Laskelmissa arvioidaan näin menetettävän jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mukana ei ole työpanoksen synnyttämää arvonlisäystä tai maksamatta jääviä etuuksia.
Invalidiliitto on käynnistänyt laajan, alkuvaiheessa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä edistävän konseptin Sopivaa työtä kaikille. Sen avulla tavoitellaan tuhansia henkilöitä mukaan työelämään. Invalidiliitto on valinnut kumppaneikseen kolme palveluntuottajaa: Spring House Oy, Ammattiopisto Spesia ja Work Pilots Oy. Nämä toimijat on valjastettu aktiivisesti etsimään mukaan ilmoittautuneille vammaisille ihmisille työtä tai esimerkiksi opiskelupaikan.
Asennetta!
Työllisyyden parantaminen on pääministeri Marinin hallituksen keskeisiä tavoitteita, ja koronapandemia on lisännyt painetta työllisyyden tukemiseen ja parantamiseen. Niin julkisten kuin yksityistenkin työnantajien strategioihin on nousemassa laajasti vastuullisuuden ja esteettömyyden teemat. Invalidiliitto on Sopivaa työtä kaikille -konseptin avulla tukemassa yritysten yhteiskuntavastuullista ajattelua vammaisia työnhakijoita paremmin huomioivaksi.
Teema on otettu hyvin vastaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on käynnistynyt ripeästi ja kontaktoidut yritykset näkevät hyvinä yhteistyön mahdollisuudet saada osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Miten auttaa vammaisia ja osatyökykyisiä töihin? Kyse ei ole pakottamisesta eikä ”ohituskaistoista”. Kaikille on löydettävissä sopivaa työtä, jos vain asenteet ja osaaminen kohtaavat. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän kontaktointia suoraan työnantajiin. Elokuun alussa on käynnistynyt vauhditusohjelma, jossa julkisilla hankinnoilla tuetaan myös osatyökykyisten työhön pääsyä.
Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä tukea
Vammaisjärjestön rooli ovien aukojana, vammaisuuden ymmärtäjänä ja vammaisten henkilöiden etsijänä sekä löytäjänä on olennaista. Työllistymisen edistäminen tarvitsee yksilöllistä tukea niin yritykselle kuin työllistyvälle, tietoa palkkatuesta, työolosuhteiden muutostuesta, perehtymistä asiakkaan tilanteeseen, ”rimakauhun” (asenteiden) voittamista jne.
Koronavirus pisti toimenpiteemme osin jäihin, mutta aivan alun onnistumiset kannustavat jatkotyöhön. Organisoimme vuoden 2020 alussa kuudella paikkakunnalla rekrytointia edistävät kohtaamistapahtumat ja yhden MessiLive online-lähetyksen. Kaikkiaan on tavoitettu noin 1 300 innokasta työnhakijaa ja työelämän asiantuntijaa sekä yrityksiä noin 700.
Sopivaa työtä kaikille -konseptissa on toistaiseksi ollut mukana yli 200 vammaista ja onnistuneita työllistymisiä on tähän asti syntynyt noin 50. Kymmenille on löytynyt oma jatkopolku, kuten esimerkiksi opiskelu.
Hyviä tarinoita on siis syntynyt
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen on noussut voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selvityksistä tiedämme, että vammaisissa on osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Aikaansa seuraavat työyhteisöt palkkaavat heitä joukkoonsa. Ei siksi, että he ovat vammaisia, vaan siksi, että he ovat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.
Tärkeää myös on, että viranomaiset sitoutuvat jatkotyöhön. Nyt tarvitaan kaikilta avointa ja esteetöntä asennetta!
Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja
Sopivaa työtä kaikille -neuvottelukunnan puheenjohtaja
Petri Pohjonen
Invalidiliiton pääjohtaja
Vieraskynä: Olli-Pekka Heinonen & Petri Pohjonen
Olli-Pekka Heinonen on Opetushallituksen pääjohtaja ja Petri Pohjonen on Invalidiliiton pääjohtaja. Muut blogikirjoitukset kirjoittajaltaLisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.