Työkyky

Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.

Vastuullisuus on yksi tärkeimmistä syistä yrityksissä johtaa työkykyä. Tämä käy ilmi Ilmarisen uudesta Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksesta, jossa kysyimme yrityksiltä myös, miten sosiaalista vastuullisuutta johdetaan ja miten se heijastuu työkyvyn johtamiseen.

Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.

Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Miten kuntoutushakemuksia arvioidaan? Mitkä asiat vaikuttavat päätökseen? Miksi osa hakemuksista hylätään? Kysyimme asiaa Ilmarisen kuntoutuspalvelupäälliköltä Mari Kyyhkyseltä.

Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.

Päivittäin 80 000 annosta ruokaa. Satoja kiloja raaka-aineita liikkeessä. Pitkiä työuria ja edessä iso eläköitymispiikki. Leijona Cateringissa ymmärrettiin, että työkykyä ei voi jättää sattuman varaan. Yhdessä Ilmarisen kanssa yritys on rakentanut arkeen mallin, jossa työkyky on osa johtamista, ei erillinen hanke.

Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.

Oletko huolissasi nuorten työntekijöiden mielenterveydestä? Löydätkö itsesi pohtimasta, mihin katosivat sinnikkyys, nöyryys ja muut työelämässä vaadittavat valmiudet. Ne, jotka muistat itselläsi olleen urasi alussa? Jo muinaisten roomalaisten mielestä nuoriso on ollut pilalla. Valitettavasti tämä oletus värittää parhaillaankin tapaamme puhua työelämästä.