Työkyky

Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.

Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.

Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.

Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla. Mitä muutoksesta seuraa työkyvylle? Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskusteli aiheesta EY:n HR Enablement Lead Mirjami Ojan kanssa. Teemoina olivat työn kuormittavuus, osaamisvaatimusten muutos ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.

Nuorten tulevaisuususko puhuttaa juuri nyt hyvästä syystä. Epävarmuus työmarkkinoilla, mielenterveyden haasteet ja huoli omasta toimeentulosta varjostavat monen nuoren näkymiä tulevaisuuteen. Silti sekä työelämässä että yhteiskunnassa on paljon syitä uskoa parempaan.

Aikainen herätys, lasi vettä, hengitysharjoitus, treeni ja kylmä suihku ennen työpäivää. Vielä muutama vuosi sitten lähes kilpailtiin siitä, kuka herää aikaisimmin, mittaa eniten ja optimoi tehokkaimmin. Jos omasta täydellisesti optimoidusta aamurutiinista poikkeaa, onko päivä jo epäonnistunut?

Työuupumus kehittyy pitkäkestoisen stressin seurauksena. Mikä työelämässä uuvuttaa? Miten tunnistaa työuupumus ja miten ehkäistä sitä työpaikalla?