Eläkeläisillä menee kohtalaisen hyvin - parhaiten menee Espoossa

Eläketurvakeskus julkisti aamulla tutkimuksia eläkeläisten toimeentulosta. Katsaus oli laaja ja antoi hyvän kuvan, miten hyvin eläke riittää eläkeläisten itsensä mielestä.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten perusteella eläkeläisillä menee kohtalaisen hyvin. Eläkeläisistä neljällä viidestä on omistusasunto, yli kaksi kolmesta on parisuhteessa ja eläke on keskimäärin reilu 1 800 euroa. Keskiarvoon mahtuu paljon eri tilanteita, joten palaan köyhien, sairaiden ja yksinäisten ongelmiin lopussa.

Myös me Ilmarisessa julkaisimme keväällä vastaavan tutkimuksen tuoreille eläkeläisille. Vastauksia saimme noin 650, ja myös niiden perusteella rahat riittävät hyvin, jos ei satu yllättäviä menoja. Yksi mielenkiintoinen löydös oli, että eläkeläisille jää käteen kuukaudessa keskimäärin 500 euroa pakollisten menojen jälkeen. Pohdin helmikuussa blogissani, onko tuo 500 euroa paljon vai vähän. Eläkeläiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. ETK:n tuoreiden tutkimustulosten innoittamana pengoin helmikuun tuloksia tarkemmin, miltä tilanne näyttää eri puolilla Suomea.

Espoossa jäi eläkkeestä käteen lähes 700 euroa, Kainuussa 200 euroa

Se, kuinka paljon eläkkeestä jäi käteen, vaihteli paljon alueittain. Maakunnista Satakunnassa eläkkeestä jäi käteen eniten, 614 euroa. Pääkaupunkiseudun suuremmista kunnista Espoossa meni vieläkin paremmin; siellä eläkeläisille jäi käteen keskimäärin 677 euroa. Lapissa ja Kainuussa puolestaan eläkkeestä jäi pakollisten menojen jälkeen keskimäärin vain noin 200 euroa. Espoolaiseläkeläisille jäi siis eläkkeestään yli kolme kertaa pohjoissuomalaisia enemmän käteen. Toimeentulon kannalta on mielestäni hyvin eri asia, jos harrastuksiin, ulkomaan matkoihin, vaatteisiin, säästämiseen ja liikkumiseen jää kuukusittain 200 euroa kuin 700 euroa.

Helsingissä eläke on keskimääräistä korkeampi, mutta siellä jopa 37 % tuoreista eläkeläisistä asuu yksin. Koska kustannusten jakajia on kotitalouksissa vähemmän, eläkkeestä jäi käteen 602 euroa.

Köyhät, sairaat ja yksinäiset

Ilmarisen ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksista molemmista selvisi, että huono-osaisuus kasaantuu. Usein juuri huonossa kunnossa olevat saavat myös muita pienempää eläkettä ja asuvat useammin yksin vuokralla. Se on vaikea yhtälö. Siksi mielestäni on tärkeää, että hallituksen kaavailema 50 euron korotus pienimpiin eläkkeisiin toteutuisi. Vielä 90-luvun alussa nimittäin työeläkkeen ja kansaneläkkeen välinen ero oli vain reilu 200 euroa inflaatio huomioiden. Siitä työeläke on lähes kaksinkertaistunut 1 600 euroon, kun kansaneläke on yhä alle 800 euroa.

Myös keskimääräisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen välinen ero on kasvanut. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke olivat vielä vuonna 1995 lähes samansuuruiset, mutta 2000-luvulla ero on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2018 vanhuuseläkeläisten kokonaiseläke oli lähes 1 800 euroa, kun työkyvyttömyyseläke oli alle 1 200 euroa.

Jos köyhimpien eläkeläisten asema kiinnostaa tarkemmin, suosittelen tutustumaan iAreena-seminaarin Kelan erikoistutkijan puheenvuoroon. Materiaalin ja esitysten tallenteet löydät täältä.

Onnistunut kuntoutus ehkäisee myös eläkeläisköyhyyttä

Matalien eläkkeiden taustalla on usein pienipalkkaisuutta, työttömyyttä tai katkonaisia työuria. Monilla tulee elämässään eteen jokin terveydentilaan liittyvä asia, joka voi edellyttää ammatinvaihtoa tai koulutusta. Eläkeyhtiö ehkäisee eläkeläisköyhyyttä osaltaan näissä tilanteissa onnistuessaan kuntoutuksessa. Esimerkiksi Ilmarisessa vuonna 2018 kuntoutimme takaisin työelämään yli 3 300 henkeä ja kuntoutujilta saamamme palaute on ollut hyvää. Näistä saavutuksista olen henkilökohtaisesti iloinen. Toki toivon, että jatkossa yhä useampi pääsisi takaisin työelämään, ja työtä pystyisi paremmin tuunaamaan omien kykyjen mukaiseksi. Siinä yksi tärkeä asia on työnantajien asenne ja halu ottaa kaikkien kyvyt paremmin käyttöön. Suomessa tilanne on kohtalaisen hyvä, mutta syntyvyyden lasku ja eläkeiän nousu edellyttävät, että jatkossa työelämän tulee joustaa yhä enemmän saadaksemme kaikkien kyvyt käyttöön.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen

Selvitimme Ilmarisessa tuoreiden eläkeläisten taloudellista tilaa Mihin rahani riittävät -tutkimuksella. Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille lähetettyyn verkkokyselyyn vastasi 647 henkilöä ja vastausprosentti oli 42 %. Tulokset edustivat hyvin alueellisesti ja sukupuolen mukaan tuoreita työeläkkeen saajia. Tutkimus tehtiin joulukuussa 2018.