Mitkä ovat työelämän tärkeimmät taidot?
Ilmarinen julkaisi kuluvan vuoden alussa yrityksille ja yksilöille suunnatun Future Score -testin, joka luo kuvaa yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin tulisi varautua.
Yritystestiin on vastannut jo yli 850 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 3 000 henkilöä. Testin tähän mennessä kertyneet tulokset kertovat, että yritysten kyky uudistua on hienoisessa nousussa. Työntekijät ovat kuitenkin yrityksiä enemmän joustavia ja suhteellisen hyvin valmistautuneita työelämän murrokseen. Silti työelämän rakenteiden muuttuessa on paljon huomioitavaa ja tehtävää.
Omassa työssäni Ilmarisen työhyvinvointijohtajana olen seurannut näköalapaikalta, miten työurat ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Nopea muutos vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan osaamisen uudistamiselle puitteet.
Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 prosenttia yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä suurta henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa!
Minä uskon, että jos organisaatio ei uudistu, se menettää vääjäämättä kilpailukykynsä. Vain jatkuva oppiminen ja kehittyminen mahdollistavat menestymisen muuttuvassa työelämässä. Oppimista ei organisaatioissa tapahdu, ellei työnantaja luo oppimiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle laadukkaita puitteita. Jatkuvaan oppimiseen, luovuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavat yritykset menestyvät ja houkuttavat palvelukseensa osaavimmat työntekijät.
Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin. Future Score -testin vastaajista 40 prosenttia uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Iso muutos on tapahtunut esimerkiksi työsuhteiden pituudessa ja luonteessa. Yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu pitkiä työsuhteita, mutta nykyään ihmisillä voi olla monta eri ammattia ja lukuisia työantajia työuransa aikana. Sama työ ei välttämättä ole koko työuran ajan se sopivin työ.
Ihmisen työkyvyn kannalta pidän tärkeänä tunnetta työn merkityksellisyydestä. Työ ei ole merkityksellistä vain tietyissä tehtävissä, vaan se voi olla on sitä kaikissa ammateissa. Oma asenne työntekoon vaikuttaa valtavasti.
Olemme Ilmarisen työhyvinvointitiimissä pohtineet paljon merkityksellistä työtä ja työelämän tärkeimpiä taitoja. Itse nostan tähän viisi taitoa, joihin kannattaa mielestäni satsata – nyt ja tulevaisuudessa.
1.Vuorovaikutustaito. Oppiminen tapahtuu pitkälti yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.
2.Tunneälykkyys. Tässä ihminen pesee robotin 10-0. Tärkeä taito myös johtajille!
3.Resilienssi eli muutosjoustavuus. Muuttuva työelämä vaati kykyä sopeutua.
4.Kriittinen ajattelu ja luovuus. Rutiinitöiltä digitalisaation avulla vapautuva aika kannattaa käyttää luovasti.
5.Itseohjautuvuus. Itseohjautuvuus on tärkeää yksilöille ja yrityksille, jotka haluavat menestyä muuttuvassa työelämässä
Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään!
Kuuntele Kati Huoposen haastattelu (podcast)
Kirjoitus on julkaistu myös Work Goes Happy -sivuilla. Kati Huoponen puhuu ja Ilmarinen on mukana Work Goes Happy -tapahtumissa Oulussa 2.11.2017 ja Kuopiossa 16.11.2017.
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.