Välivuosi ilman yllätyksiä – huolehdi eläkekertymästä myös ulkomailla
Miten eläkettä kertyy, ja kertyykö sitä ulkomailla? Entä milloin eläkkeen kertyminen on omalla, milloin työnantajan vastuulla? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä eläkkeestä tulee tietää, jotta ulkomailla vietetty aikakin kartuttaisi eläkettä.
Miten eläke kertyy?
Työuran aikana tienatun palkan määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon saa eläkettä. Myös opiskelu kerryttää eläkettä, tosin ainoastaan suoritetuista tutkinnoista. Eläkettä kertyy myös joistakin ansiosidonnaisista etuuksista, kuten työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoista.
Kertyykö eläkettä ulkomailla tehdystä työstä?
Eläkkeen kertyminen ulkomailla riippuu kohdemaasta, ja siitä, onko töissä ulkomaisella työnantajalla vai työkomennuksella.
Jos työskentelee ulkomaalaiselle työnantajalle, työnteko yleensä kartuttaa eläkettä. Tosin esimerkiksi monissa EU- tai ETA-maissa on työskentelyn ja eläkkeen kattumisen suhteen vähimmäisaikoja. Esimerkiksi Saksassa pitää työskennellä vähintään vuoden ajan, jotta saa eläkeoikeuden ja eläke alkaa karttua. Eläkkeen karttuminen kannattaa selvittää etukäteen Eläketurvakeskuksesta (tyoelake.fi) itse ennen matkaan lähtöä.
Eri säännöt pätevät silloin, kun kyse on työkomennuksesta, jolloin suomalainen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti ulkomaille tekemään työtä. Tällöin työnantaja pääsääntöisesti huolehtii kohdemaasta riippumatta, että eläke karttuu työnteosta työntekijälle.
Työkomennuksella Suomesta vaikkapa Saksaan tai Pohjoismaihin, eläkettä karttuu samoin kuin Suomessa työskentelystä, sillä vakuuttamisesta vastaa työnantajasi Suomessa.
Miten ulkomailla työskentely tai reissaaminen vaikuttavat?
Jos esimerkiksi olet reppureissulla ja teet satunnaisia töitä paikallisilla työnantajilla, mahdolliseen eläkekertymään vaikuttaa se, missä työtä teet. EU-, ETA-alueella, sosiaaliturvasopimusmaissa ja maissa, joissa sosiaaliturvasopimusta ei ole, on kaikissa omat sääntönsä ja piirteensä vakuuttamisen ja eläkkeen karttumisen näkökulmista. Asiat kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen reissuun lähtöä.
Ulkomailla tehdyistä töistä onkin äärimmäisen tärkeää säilyttää työtodistus ja palkkakuitit. Jos työntekomaassa ei ole samanlaista rekisteröintiä kuin Suomessa, selvitetään eläkeoikeus näillä tiedoilla.
Kannattaako eläkeasioista murehtia?
Suomen eläkejärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä meillä työnantaja huolehtii eläketurvasta. On silti hyvä seurata omaa työeläkeotetta vähintään kolmen vuoden välein. Työeläkeotteesta näkee, mistä työsuhteista on kertynyt eläkettä ja kuinka paljon. Jos työeläkeotteessa on puutteita, työeläkeyhtiö selvittää ne pyynnöstä, mutta vain kuuden viimeisen vuoden ajalta. Vanhemmista tiedoista näyttövelvollisuus on itsellä.
Työeläkeotetta kannattaa seurata siksikin, että siitä saa kuvan tulevasta elintasosta nykyisellä palkkatasolla. Varsinkin jos väli- ja opintovuosia on kertynyt paljon, vaikka kymmenen, eläke kutistuu helposti sadoilla euroilla.
Vastaukset kysymyksiin antoivat Ilmarisen ulkomaantyön palvelupäällikkö Kati Aulaskari, eläkejohtaja Nina Bruun ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.
Fakta: Eläke
Työeläkettä kertyy ansiotyöstä sekä joistakin ansiosidonnaisista etuuksista, kuten työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoista. Myös opiskelu kerryttää eläkettä. Ammattikoulussa eläkettä kertyy kolmen vuoden ajalta, ammattikorkeakoulussa neljän vuoden ajalta ja yliopistossa kolmen tai viiden vuoden ajalta riippuen, tekeekö alemman vai ylemmän korkeakoulututkinnon.
Eläkettä alkaa kertyä 17-vuotiaana työskentelyn ja 18-vuotiaana opiskelun alkaessa. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia niin palkasta (tai yrittäjällä YEL-työtulosta) kuin etuuksistakin. Eläke ei ole vain veroluonteinen erä, vaan turva ja vakuutus eläkepäiviä, sairastumista ja lesken- sekä lapseneläkkeen muodossa kuolemaa varten.
Lisää aiheesta
Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.
Eläkeaikeet osaksi kahvipöytäkeskusteluja – näin se tehtiin BRP:llä
Eläkeikää lähestyviä on työpaikalla paljon, mutta eläkeaikeista keskustellaan vähän. Kuulostaako tutulta? Lue, miten eläköityminen saatiin BRP:llä osaksi arjen keskusteluja ja miten heillä tuetaan pitkiä työuria.
Vaikutamme yhdessä muiden sijoittajien kanssa
Aktiivisena omistajana vaikutamme sijoituskohteisiimme paitsi itsenäisesti, myös yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai osana laajempaa sijoittajaryhmää.