Aaltonen ja Pölönen: Tietojen vaihto tehostaisi kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä

Kuntoutuja joutuu liian usein viranomaisten viestinviejäksi omassa asiassaan. Työelämään paluuta on helpotettava kaikin tavoin, myös purkamalla hallinnollisia esteitä tiedonkululta, kirjoittajavat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Tapahtumia tosielämästä: sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai kuntoutusta hakenut asiakas saa päätöksen, nipun ohjeita tai ohjauksen hakea apua eri paikasta. Kuluu aikaa. Sitten asiakas tarttuu puhelimeen, soittaa ensimmäiseen löytämäänsä puhelinnumeroon ja esittää varovaisen kysymyksen: mitäköhän minun oikein pitäisikään seuraavaksi tehdä?

Terveydenhuollossa, Kelassa ja työeläkelaitoksissa on tehty kuntoutuksen eteen paljon töitä, mutta tilanne saattaa näyttäytyä asiakkaalle sekavana ja prosessit toisistaan irrallisina. Liian usein asiakas itse toimii enemmänkin viestinviejänä ja postitoimistona omassa asiassaan. Hallinnollisten esteiden vuoksi viranomaiset eivät voi vaihtaa tietoja keskenään, vaikka tarkoitus olisi hyvä – varmistaa, että asiakas saa parhaan mahdollisen hoidon ja ohjauksen takaisin työelämään sekä ne etuudet, joihin hän on eri järjestelmien kautta oikeutettu.

Meitä vastuutahoja on useita, ja kaikilla on yhteinen tahto auttaa ihmisiä kuntoutumaan takaisin työhön. Meidän tulisi pystyä tarkastelemaan asiakkaan asiaa hänen näkökulmastaan kokonaisuutena ja ohjata asiakasta yhdessä läpi koko kuntoutuspolun – ei riitä, että siirrämme vastuun sille taholle, jolle se kuuluu. Asiakas omistaa omat terveystietonsa ja hänellä tulisi olla mahdollisuus antaa suostumus tietojen luovuttamiseen terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten välillä hänen oman asiansa edistämiseksi.

Asiakas tarvitsee voimaa ja aikaa siihen, että hänen työkykynsä palautuu. Mitä kauemmin asiakas joutuu itse selvittämään asiaansa ja etsimään oikeaa kuntouttavaa tahoa, sitä kauemmas ajatus kuntoutumisesta takaisin työelämään siirtyy. Pahimmassa tapauksessa hän saa useita hylkääviä päätöksiä, jolloin myös motivaatio työelämään palaamiseen rapautuu. 

Suomessa vastuu kuntoutuksen rahoituksesta, koordinoinnista ja tuottamisesta jakaantuu usealle eri taholle: erilaista hoitoa ja kuntoutusta järjestävät julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, työeläkelaitokset, kunnat, vakuutusyhtiöt sekä vammaisjärjestöt. Lisäksi TE-palvelut vastaavat omalta osaltaan osatyökykyisten henkilöiden työllistämispalveluista.

Työkykyyn liittyvät ongelmat huomataan yleensä ensimmäiseksi työpaikalla ja työterveyshuollossa. Kela turvaa asiakkaan toimeentuloa sairauspäivärahalla ensimmäisen vuoden. Jos sairaus pitkittyy, asiakas hakee työeläkelaitokselta kuntoutustukea. Jo hyvissä ajoin ennen tätä eri tahojen tulisi yhdessä tunnistaa asiakkaan kuntoutuksen tarve.

Osana työkykyprosessien kehittämistyötä Kela ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat käynnistäneet työpajan, jossa tavoitteena on muodostaa yhteinen ymmärrys asiakkaan polusta ja löytää nykyisen toimintatavan ongelmakohdat. Ilmarisen ja Kelan työpajassa tarkastelimme yhteisen asiakkaan aikajanaa ja molempien toimijoiden ratkaisuprosesseja. Tunnistimme monia tärkeitä asioita, jotka edistävät yhteisen asiakkaan polkua takaisin työelämään.

Jotta voimme yhdessä taata asiakkaalle sujuvan asiakaspolun, eri toimijoiden tulee käydä riittävää vuoropuhelua. Näin vältämme myös ristikkäistä työtä ja ratkaisuja. Erilaiset hallinnolliset esteet tulisi purkaa, jotta pystymme yhdessä edistämään ihmisten työhön paluuta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisesti työeläkelaitosten ja Kelan tulee tarkastella yhdessä asiakkaan kokonaistilannetta jo sairauspäivärahakaudella huolimatta siitä, että asiakkaan asia ei ole työeläkelaitoksessa vireillä. Tämä edellyttää tietojen vaihtoa, johon asiakkaalta itseltään tulee saada lupa. Myös työterveyshuollon koordinoivaa roolia tulee vahvistaa entisestään työkyvyn tukemisessa osana asiakkaan polkua.

Ylipäätään tarvitaan kuntoutuksen toimijoiden nykyistä vankempaa yhteistyötä ja heillä tulisi olla mahdollisuus tietojen vaihtoon, kuten kuntoutuksen uudistamiskomiteankin mietinnössä on esitetty. Sujuva ja saumaton kuntoutus hyödyttää kaikkia. Kuntoutuja pääsee nopeammin takaisin työhön, työnantajat saavat osaavan tekijän takaisin, työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa ja koko yhteiskunta hyötyy.

Haluamme tehdä tämän yhdessä paremmin.

Elli Aaltonen
pääjohtaja, Kela

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen

Kirjoitus on julkaistu alun perin Lännen Median lehdissä 5.1.2018

Lue lisää

• Ammatillinen kuntoutus
• Kuntoutus kannattaa työnantajalle