Blogit ja artikkelit

Nuoren siirtyminen koulutuksesta työelämään on merkittävä prosessi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä se merkitsee suurta muutosta yksittäisen ihmisen elämässä, toisaalta nuoret työelämän osaajat ovat yhteiskunnalle kultaakin kalliimpia ja heihin kohdistuu odotuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin säilyttäjinä. Kiinnittyminen työelämään on harvemmin mutkatonta. Työuran alun lyhyet työsuhteet, uuden työyhteisön toimintatavat ja epäilys oman osaamisen riittävyydestä voivat luoda epävarmuutta ja jaksamisen ongelmia vastavalmistuneelle nuorelle. Työelämään kiinnittymisen ongelmat vaikuttavat nuorten työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen, mikä on näkynyt nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna viime vuosina.

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Oletko koskaan jättänyt vastaamatta johonkin sinulle lähetettyyn kyselyyn? Minä olen. Entä mikäli henkilöstön hyvinvointi ja työkyky kuuluvat jollain tavalla tontillesi, oletko koskaan jättänyt tekemättä henkilöstökyselyä, koska tulokset olivat viimeksi "ihan hyviä" eikä mitään konkreettista parannettavaa oikein löytynyt? Mikäli vastasit tähänkin kyllä, et ole yksin.

Eläkeläisille kuuluu keskimäärin hyvää. Useilla on oma velaton asunto ja eläkkeen lisäksi myös muita säästöjä. Eläkkeestä jää käteen pakollisten menojen jälkeen keskimäärin 475 euroa kuukaudessa. Suuri osa eläkeläisistä kokee myös olevansa hyvässä kunnossa ja työhalujakin osa-aikatöihin olisi valtaosalla.

Presenteismi eli ”puolikuntoisena” työskentely maksaa yhteiskunnalle vähintään sairauspoissaolojen verran. Korkeasta hinnasta huolimatta ilmiötä tunnetaan huonosti. Miten presenteismiä voi mitata ja vähentää työpaikoilla?

Työurani Ilmarisessa päättyy helmikuussa 38 vuoden jälkeen. Olen saanut olla mukana hienossa tarinassa. Luon nyt muutaman katseen menneeseen, siihen, miten työeläke on elänyt ajassa ja muuttunut vuosikymmenten mittaan.

Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Niin kuin kaikki muukin maailmassa, myös eläkkeiden käsittely on nopeutunut vuosien saatossa tietotekniikan kehittyessä. Parhaimmillaan vanhuuseläkepäätöksen voi saada vuorokaudessa ja sairausperusteisen eläkepäätöksenkin parissa viikossa.