Blogit

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Moni lähijohtaja on osallistunut työterveys- eli työkykyneuvotteluihin. Niissä työntekijä, esihenkilö ja työterveyslääkäri istuvat yhdessä alas keskustelemaan työntekijän tilanteesta ja työkyvystä. Tavallisia tapauksia ovat työntekijän palaaminen pitkältä sairauslomalta tai tilanne, jossa työntekijä ei selviydy enää työstään.

Neuvotteluissa ei käydä keskustelua kenenkään henkilökohtaisista terveysasioista, vaan tarkoitus on pohtia yhdessä, miten työhön paluuta tai työssä selviytymistä voidaan työpaikalla helpottaa. Esimerkkejä keinoista ovat vähittäinen työhön paluu osasairauspäivärahan turvin, työn keventäminen tai apuvälineen hankinta. Toisin sanoen, neuvotteluja pidetään usein silloin, kun pitää päättää järjestelyistä, joita lääkäri ja potilas eivät voi sopia keskenään.

Työterveyslääkärin arkea, mutta työntekijää ja lähijohtajaa jännittää joskus

Työterveyshuollolle neuvottelut ovat arkipäivää. Työntekijää ne sen sijaan usein jännittävät etukäteen. Päässä risteilevät monet ajatukset: Mitä siellä puhutaan? Pitääkö paljastaa yksityisasioita? Kertooko pomo kaikille? Mitä jos en uskalla sanoa näkemystäni? Työterveydessä käytetäänkin varsin paljon aikaa siihen, että kerrotaan etukäteen neuvottelun kulusta työntekijälle. Samalla sovitaan, mistä terveysasioista työntekijä sallii puhuttavan ja mitä toivoo pidettävän hänen ja lääkärin välisenä.

Entä lähijohtajat sitten? Usein ajatellaan, että työterveysneuvottelut olisivat heillekin ihan rutiinijuttu. Kuitenkin he hermoilevat ihan samalla tavalla, vaikka huolenaiheet ovatkin toisia: Olenkohan ollut hyvä pomo? Syytetäänkö minua työntekijän sairauslomasta? Mitä jos en osaa vastata, siihen mitä kysytään? Huomaavainen työterveyskumppani evästää esihenkilön etukäteen yhtä huolella kuin työntekijänkin. Viimeistään neuvottelun alussa käydään läpi päivän aiheet ja yhteiset pelisäännöt, jotta kaikkien on luontevaa ja turvallista osallistua.

Miten pomot kokevat työterveysneuvottelut?

Työterveyslääkäri Liisa Lappalainen tutkimusryhmineen selvitti lähijohtajien kokemuksia työterveysneuvotteluista. Valtaosa (86 %) koki, että neuvotteluihin osallistuminen tuki heidän esimiestyötään. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista otti työterveyteen yhteyttä, kun epäili työntekijällä ongelmia työkyvyssä. Yleisimpiä syitä olivat toistuvat sairauspoissaolot ja heikentynyt työsuoritus. Päihteiden käyttö, epäasiallinen käytös tai konfliktit olivat taustalla paljon harvemmin.

Lähijohtajat nostivat esille neljä onnistuneen neuvottelun elementtiä. He kokivat ensisijaisen tärkeäksi saada tietoa ja ymmärrystä, miten työntekijän terveys rajoittaa työskentelyä ja kuinka se pitäisi huomioida työpaikalla. Onnistumista edisti, kun kaikki osapuolet osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät yhteisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Riitti, kun saatiin edes yksi konkreettinen askel eteenpäin. Lähijohtajat myös arvostivat rakentavaa ilmapiiriä neuvotteluissa ja kokivat, että työterveys otti heidän näkemyksensä vakavasti.

Selkeät käytännöt nopeuttavat työhön paluuta

Lähijohtajat, jotka pitivät työpaikkansa työkykyjohtamisen käytäntöjä selkeinä ja jotka kokivat saaneensa kylliksi perehdytystä, olivat selvästi rohkeampia ottamaan puheeksi työntekijän haasteet. He myös osasivat useammin lähettää työntekijän työterveyteen, ja heillä oli realistisemmat odotukset työterveysneuvotteluita kohtaan. Tärkeä tulos oli, että selkeät ohjeet lisäsivät työn muokkauksen käyttöä, mikä puolestaan aikaisti työntekijöiden työhön paluuta sairauslomalta merkittävästi.

Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Mitä enemmän työkykyneuvotteluja esihenkilöllä oli takanaan, sitä enemmän hän koki neuvottelujen johtaneen työn muokkaukseen, työntekijän siirtymiseen työpaikalla terveydelleen sopivampiin tehtäviin ja muihin työkykyä tukeviin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen
lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri 

Lue lisää

  • Tiina peltometsä 9.9.2026 klo 23.24
    Miten voin tehdä fyysistä työtä jos selkä pettää.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 6.11.2026

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Blogit 2.11.2026

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Blogit 29.10.2026

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi