Mitä eläkeläisille kuuluu tänään?

Eläkeläisille kuuluu keskimäärin hyvää. Useilla on oma velaton asunto ja eläkkeen lisäksi myös muita säästöjä. Eläkkeestä jää käteen pakollisten menojen jälkeen keskimäärin 475 euroa kuukaudessa. Suuri osa eläkeläisistä kokee myös olevansa hyvässä kunnossa ja työhalujakin osa-aikatöihin olisi valtaosalla.

Julkaisimme helmikuussa tuoreita tutkimustuloksia eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta. Kyselytutkimukseen vastasi hieman yli 1 000 eläkeläistä, joista kolmasosa oli ollut vanhuuseläkkeellä pari kuukautta, kolmasosa yli vuoden ja kolmasosa yli viisi vuotta.

Tutkimuksen mukaan eläkeläisille ei kuitenkaan kuulu vain pelkästään hyvää. Liian moni seniori kokee, että eläke ei riitä tai oma taloudellinen tilanne huolettaa häntä. Lisäksi vaikeuksilla on tapana kasautua, sillä esimerkiksi monilla pientä eläkettä saavilla on haasteita myös hyvinvointinsa kanssa. Tuloksista voit lukea tarkemmin tiedotteestamme. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan mahtuneet yhteen tiedotteeseen, joten haluan vielä täydentää, mitä eläkeläisille oikeasti kuuluu.

Kaikki haluavat suurempaa eläkettä

Tutkimuksen perusteella eläkeläisten taloudellisessa tilanteessa olisi parantamisen varaa, mutta kysymys kuuluu kuinka paljon? Tiedustelimme asiaa eläkeläisiltä itseltään. Tuloksena oli, että käytännössä jokainen vastaaja halusi muutaman satasen nykyistä suurempaa eläkettä. Sinällään vastaajien toiveet tuntuvat varsin kohtuullisilta.

Tehdään pieni yhteenlasku, mitä käytännössä tarkoittaisi, jos yrittäisimme eläkkeitä korottamalla vastata toiveisiin ihanne-eläkkeestä: Suomessa on noin 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja jos kaikki saisivat 400 euroa enemmän eläkettä, lisämenojen tarve olisi noin 7,7 miljardia euroa vuodessa. Sen verran jostain tulisi löytyä, jotta pääsisimme ihannetilaan. En usko, että tällaisiin korotuksiin löytyisi politiikoilta yhteisymmärrystä varsinkaan, kun Suomi ottaa jo lisävelkaa selvitäkseen nykyisistä menoista. Täytynee siis löytää muita keinoja eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Osa-aikatyö lisäisi monen eläkeläisen hyvinvointia

Mielestäni eläkkeiden korotusta toimivampi keino parantaa eläkeläisten tilannetta olisi tarjota kaikille mahdollisuus osa-aikatöihin. Tulosten perusteella suurin osa senioreista haluaisi tehdä osa-aikatöitä eläkkeellä. Yksi tai kaksi päivää ansiotöitä viikossa toisi jo lisätuloja enemmän kuin eläkkeiden korotus 400 eurolla. Kun ottaa huomioon, että ansiotöitä eläkkeellä verotetaan kevyemmin kuin samansuuruista lisäeläkettä, pienimuotoinen työnteko parantaisi merkittävästi eläkeläisten taloudellista tilannetta.

Eläkkeellä tehtäville ansiotöille on myös muita kuin taloudellisia perusteita. Noin 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista arveli, että työnteko parantaisi merkittävästi myös eläkeläisten hyvinvointia. Hyvinvoinnin kokemuksella on yhteys myös talouteen: hyvinvointi paranisi kaikkein eniten henkilöillä, jotka saavat matalahkoa eli alle 1 400 euron eläkettä.

Työssäkäynnin edellytyksenä on, että työn fyysiset ja henkiset vaatimusten vastaisivat henkilön työkykyä. Kun iän myötä vääjäämättä monille tulee pientä kremppaa, olisi tärkeää, että jokaisella työpaikalla olisi käytössä toimintatavat käydä keskustelua työn vaatimuksista ja työkyvystä sekä pohtia yhdessä fiksuja tapoja sopeuttaa työtä jokaisen työkyvylle sopivaksi. Kun alin eläkeikä lähestyy, keskustelu olisi sitäkin tärkeämpää. Kun vaihtoehtona on jäädä eläkkeelle, harva tekee vapaaehtoisesti töitä yli oman työkykynsä.

Miten saisimme innokkaille ja osaaville eläkeläisille osa-aikatöitä?

Ansiotöiden teko eläkkeellä on jo nyt mahdollista. Kaikki eivät kuitenkaan tilaisuuteen tartu. Tutkitun tiedon valossa lopulta vain 40 prosenttia eläkeläisistä on tehnyt jossain muodossa töitä eläkkeellä, kun työhaluisia olisi jopa 63 prosenttia. Usein vanhuuseläkkeelle jäävät ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, innokkaita ja osaavat työnsä hyvin. Uskon, että sekä eläkeläiset että koko yhteiskunta voisi paremmin, jos kaikki työhaluiset löytäisivät sopivaa työtä.

Kävin läpi tutkimuksesta eläkeläisten avoimet palautteet siinä toivossa, että niistä löytyisi ratkaisuja. Palautteen perusteella yhtä yksittäistä ja kaiken kattavaa ratkaisua ei ole. Sen sijaan on paljon pienempiä tekoja, jotka haluan jakaa. Yksi ratkaisu olisi jonkinlainen työnvälitys eläkeläisille, jossa olisi tarjolla myös osa-aikatöitä. Eniten pulaa vaikuttaa nimittäin olevan nimenomaan osa-aikatyöstä.

Toisena ratkaisuna moni mainitsi, että verotuksen tulisi paremmin kannustaa lisäansioihin. Verotuksen osalta vaikuttaa, että osalla on vääriä mielikuvia ja olisikin tärkeää vähintään korjata näitä väärinkäsityksiä. Veronmaksajien keskusliiton selvitystyön (taloustaito.fi) mukaan vaikuttaa siltä, että ansiotöitä tekevää eläkeläistä kannustetaan veroporkkanalla. Joku asiaa paremmin tunteva voisi kommentoida, olisiko kannusteita mahdollista vielä lisätä.

Kolmas usein mainittu ratkaisu on asennemuutos, jossa työpaikoilla enemmän arvostettaisiin eläkeikää lähestyvien osaamista ja kokemusta. Osa eläkeläisistä kokee, että nykyinen arvomaailma työpaikoilla korostaa liikaa nuorempien osaamista verrattuna eläkeläisten kokemukseen. Lisäksi vastauksissa ratkaisuina mainittiin mallin ottaminen Ruotsista, sivukulujen pienentäminen, paremmat työjoustot, parempi info eläkeläisille, kevytyrittäjyys, kevennetty työ, sairauksien kulujen jyvittäminen yhteiskunnalle työnantajien sijaan ja turhan pelon vähentäminen siitä, että eläkeläinen vie työn joltain muulta.

Vaikka sinä blogini lukijana et välttämättä yksin voi vaikuttaa näihin eläkeläisten esiin nostamiin asioihin, niin toivon että jakaisit ajatuksia eteenpäin. Voit myös kommentoida ja pohtia konkreettisia ratkaisuja. Jakamalla ja osallistumalla osaltasi vaikutat siihen, että huomenna meillä olisi asiat taas hieman paremmin kuin tänään.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)