Tiedote 5.2.2021

Tutkimus: Eläkeläiset kokevat taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi – työnteko eläkkeellä kiinnostaa kahta kolmesta

Eläkeläiset kokevat taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi, ja useimmat ovat varautuneet eläkeikään myös itse. Taloudellinen tilanne huolestuttaa useampaa kuin joka kolmatta. Moni haluaa tehdä ansiotyötä eläkkeellä, ja joka kolmas on jossain muodossa sitä tehnytkin. Eläkeläisten mielestä työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten taloudellista tilannetta ja työntekoa eläkkeellä. Kyselyyn vastasi 1 004 eläkeläistä joulukuussa 2020. 

Eläkeläiset arvioivat toimeentulonsa kohtalaiseksi, mutta jopa joka toinen kokee, että eläke ei ole riittävä. Kyselyyn vastanneiden eläke oli keskimäärin noin 1 800 euroa kuukaudessa, josta vastaajat arvioivat verojen ja asumisen vievän yhteensä noin puolet. Muiden pakollisten menojen, kuten lääkkeiden ja ruuan, jälkeen eläkkeestä käteen jää keskimäärin 475 euroa kuukaudessa. Vastaajista valtaosa (87 %) oli selvittänyt eläkkeensä suuruuden ennen eläkkeelle jäämistään.  

– Eläkeläiset kokevat, että eläke riittää pakollisten menojen jälkeen kohtalaisen hyvin. Eläkkeestä käteen jäävä summa vaihtelee kuitenkin paljon eläkeläisten välillä. Joka toiselle vastaajalle eläkkeestä jää käteen alle 300 euroa kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen. Noin joka yhdeksännelle ei jää eläkkeestään lainkaan ylimääräistä, tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta kertoo.  

Suurin osa kyselyyn vastanneista eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviin taloudellisesti myös itse. Yleisimpinä tapoina eläkepäiviin varautumisessa nousivat esiin oman asunnon hankkiminen (58 %) ja tilille säästäminen (44 %). Vastaajista 33 prosenttia oli varautunut sijoittamalla rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin ja 20 prosenttia hankkimalla lisäeläkkeen.

– Vastaajaryhmien välillä oli eroja eläkepäiviin varautumisessa. Muita heikommin ovat varautuneet työttömänä ennen eläkkeelle jäämistä olleet, alle 1 400 euron eläkettä saavat ja yksinasuvat, Vatanen sanoo.

Aivan yhtä moni ei ole taloudellisesti varautunut kuin aiempina vuosina. Ilmarisen vuonna 2014 julkistaman kyselyn perusteella noin 9 prosenttia ei ollut varautunut mitenkään, kun nyt joka viides (22 %) ei ollut varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti. Vuodesta 2014 on muuttunut myös se, että nyt yhä useampi jatkoi työssä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen.

– Eläkeläiset kokevat edelleen olevansa hyvässä kunnossa tehdäkseen ansiotyötä. Näin kokevien prosenttiosuus jopa nousi parilla yksiköllä viimeisen kahden vuoden aikana. Sen sijaan yhä harvempi kokee, että oma eläke on riittävä. Oma toimeentulo siis huolettaa monia. Muutosta selittää osin se, että tämänkertaisen tutkimuksen tuloksissa pientä eläkettä saavat ovat edustettuna aiempaa paremmin, Vatanen kertoo.

Kaksi kolmesta haluaisi työskennellä eläkkeellä – työntekoon motivoivat mielekäs tekeminen ja raha

Kyselyn perusteella lähes kaksi kolmesta (63 %) haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä, mutta vain 42 prosenttia oli työskennellyt eläkkeellä ollessaan. Sopiva määrä töitä olisi useimpien vastaajien mielestä 2–3 päivää viikossa.

Vaikka eläke ei ole monen mielestä riittävä, ei työnteon motiivi ole pelkästään raha. Eniten työntekoon eläkkeellä kannustavat mielekäs tekeminen (56 %) ja tulotason parantaminen (56 %). Joka neljäs vastaaja mainitsee myös halun kuulua työyhteisöön kannustavana tekijänä työnteolle. Vain noin joka seitsemäs kertoo, että mikään ei kannustaisi heitä ansiotöihin eläkkeellä.  

– Miesten kohdalla työnteon motiivina korostuu mielekäs tekeminen, naisten kohdalla puolestaan miehiä useammin tulotason parantaminen. Naisille jää kertomansa mukaan pakollisten menojen jälkeen rahaa kuukaudessa noin 300 euroa vähemmän kuin miehille, joten ero motiiveissa on ymmärrettävä, Vatanen sanoo.

Työtä tuunaamalla lisää vaihtoehtoja eläkkeellä työskentelyyn  

Tutkimuksessa ei tullut esiin selkeää yksittäistä syytä, joka estää tekemästä ansiotyötä eläkkeellä. Kolme tärkeintä työnteon estettä ovat terveydentila sekä sopivan työn ja motivaation puute. Moni mainitsi syyksi myös jaksamisen. Lähes joka toinen vastaaja ei tunnistanut lainkaan esteitä.

– Työn tuunaaminen voisi olla ratkaisu moneen näistä ongelmista. Samaa mieltä oli myös eräs tutkimukseen vastannut eläkeläinen, joka kommentoi vastauksessaan, että työnteon edistämiseksi tulisi tehdä työn yhteensovittamista muun muassa työntekijän terveydentilaa vastaavaksi. Vastaaja koki, että liian monella työnantajalla on edelleen ajatus vain 100-prosenttisesta työnteosta, Vatanen kuvailee.

Eläkeläisten mielestä työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa.

– Uskon, että jos yhteiskunta, työnantajat ja työntekijät yhdessä pyrkisivät aktiivisemmin muokkaamaan työtä eläkeiän kynnyksellä, kaikki voittaisivat. Yhteiskunta saisi lisää verotuloja, työnantajat saisivat osaavaa työvoimaa ja työntekijät saisivat mielekästä tekemistä sekä lisäansioita, Vatanen jatkaa.

FAKTA: Työnteko ja toimeentulo eläkkeellä -kyselytutkimus

• Tutkimuksessa kysyttiin yhteensä 2 400 vanhuuseläkeläiseltä työnteosta ja omasta taloudellisesta tilanteesta. Osa oli ollut eläkkeellä pari kuukautta, osa yli vuoden ja osa viisi vuotta.
• Kyselyyn vastasi 1 004 henkilöä ja vastausprosentti oli 42 %. Vastauksia painotettiin siten, että pienituloisten vastaajien tulokset saivat todellisuutta vastaavan painoarvon. Painotuksen jälkeen tulokset kuvaavat hyvin yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
• Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 5.2.2021. iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tänä vuonna teemana oli Töissä eläkkeellä - voiko eläkkeellä tehdä töitä?

Liite:

• Tutkimuksen liitemateriaali (pdf)

Lisätiedot:

• Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi