Johtaminen

Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.

Vastuullisuus on yksi tärkeimmistä syistä yrityksissä johtaa työkykyä. Tämä käy ilmi Ilmarisen uudesta Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksesta, jossa kysyimme yrityksiltä myös, miten sosiaalista vastuullisuutta johdetaan ja miten se heijastuu työkyvyn johtamiseen.

Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.

Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.

Työkyvyn johtaminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan koko organisaation strateginen kysymys. Outi Sivonen korostaa, että työkyky rakentuu selkeistä rooleista, yhteisestä ymmärryksestä ja inhimillisestä johtamisesta.

Pitkät työurat tuovat vakautta ja jatkuvuutta sekä työntekijöille että työnantajille ja ovat jo sen vuoksi tavoiteltava asia. Pidemmät työurat ovat myös keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Sekä työntekijät että työnantajat voivat omalla toiminnallaan luoda edellytyksiä pidemmille työurille.

Yhä useampi työnantaja kokee työterveyshuollon kustannusten nousevan hallitsemattomasti. Päällimmäisenä on tunne, että asiakkaan kukkarolla käydään ilman, että siihen voi mitenkään vaikuttaa. Tämä nakertaa työterveysyhteistyölle varsin keskeistä luottamusta. Siksi työnantajan on tärkeää tietää, miten kustannuksiin voi aidosti vaikuttaa.

Tunnustan kaipaavani loman loppupuolella jo työkavereitani ja innostavaa työtäni. Työhön palaaminen voikin olla raikas tuulahdus, mutta arkeen törmääminen tuntuu kuitenkin haastavalta. On tärkeää löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, jotta arki sujuu jouhevasti.

Mennääs töihin. Niinhän sitä ennen tavattiin tehdä. Herättiin, syötiin aamupala, ehkä arvottiin hiukan mitä puettaisiin päälle – ja lähdettiin töihin. Siinä se. Se oli normaalia toimintaa, jota kukaan ei kyseenalaistanut.