Näin kierrätämme ja uusiokäytämme yli 70 prosenttia Aleksanterinkatu 13:n remontissa syntyvästä jätteestä
Energian ja materiaalien tehokas käyttö sekä erilaiset kiertotalousratkaisut ovat Ilmariselle tärkeitä vanhan arvorakennuksen remontoinnissa. Osa materiaaleista, kuten vanhan maisemahissin marmorilaatat, saavat uuden elämän kunnostetussa rakennuksessa.
Purkutyöt alkoivat Ilmarisen omistamassa yli 120-vuotiaassa Aleksanterinkatu 13:n kiinteistössä marraskuun alussa. Keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen sisätilat uudistetaan remontissa täysin. Uusien toimisto- ja liiketilojen on määrä valmistua vuoden 2024 keväällä.
– Ilmastotiekartassamme kerromme, miten pyrimme vähentämään sekä kiinteistöjen käytön että rakentamisen aikana syntyviä päästöjämme. Vaadimme urakkasopimuksessamme, että vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Tavoitteemme on nostaa kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen sanoo.
Suurin osa materiaaleista uusiokäytetään tai kierrätetään
Kiertotalousratkaisuihin sekä energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön kiinnitetään myös Aleksanterinkadun remontissa erityistä huomiota.
– Osan kiinteistön tavaroista, kuten keittiökalusteita, lasiseiniä ja hyllyjä, huutokauppasimme jo ennen purkutöiden aloittamista, Nurminen kertoo.
Osa materiaaleista uusiokäytetään rakennuksessa tai Ilmarisen muissa kohteissa.
– Ennen purkusuunnitelmien laatimista pidimme kierroksen kohteessa. Mietimme hyvin tarkkaan, mitä materiaaleista voisi käyttää uudestaan, jotta ne saisivat uuden elämän, kohteen arkkitehti Auvo Lindroos Futudesignilta kertoo.
Urakoitsija on purkanut kerroksista yhteensä 700 neliömetriä verkkoalakattoa, jota käytetään myöhemmin remontoinnissa. Sisäpihan vanhan maisemahissin marmorit on myös tarkoitus hyödyntää kiinteistön uusissa rakenteissa. Vanhoja liukuportaita puolestaan on varastoitu varaosiksi kadun toisella puolella sijaitsevan Kämp Gallerian liukuportaisiin. Lisäksi esimerkiksi valaisimia, kaidepuita, rakennepalkkeja, savitiiliä ja kuparikattoa uusiokäytetään.
Purkujätteestä metalli, lasi, puu, kiviaines ja kipsi pystytään kierrättämään.
– Seuraamme jatkuvasti purkujätteen ketjua, eli sitä, miten kierrätys onnistuu. Sitä kautta mietimme, mitä pystyisimme vielä parantamaan tai kehittämään, vastaava mestari Marko Hatakka YIT:ltä sanoo.
Tavoitteena on pidentää rakennuksen elinkaarta
Purkujätteen lisäksi osa materiaaleista hankitaan mahdollisuuksien mukaan kierrätettynä ja muilta työmailta yli jääneistä hukkaeristä. Ilmarinen pyrkii käyttämään remontissa mahdollisimman pitkäikäisiä, terveellisiä, turvallisia ja elinkaarensa päätteeksi kierrätettäväksi kelpaavia materiaaleja.
– On tärkeää, että tämä yli satavuotias, kaupunkilaisten rakastama arvorakennus säilyy pitkään ja vanhenee arvokkaasti. Myös ekologisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikkien rakennuksen osien elinkaari on mahdollisimman pitkä, Lindroos sanoo.
Materiaalien uusiokäyttö on Suomessa vielä melko uusi asia, ja sitä mutkistavat lainsäädännössä esitetyt vaatimukset rakennusmateriaalien kelpoisuudelle rakennuskohteissa käytettäväksi.
– Kaikista kierrätetyistä materiaaleista ei ole dokumentteja saatavilla, joten se saattaa tarkoittaa, että joudumme tekemään testauksia tai koekuormituksia esimerkiksi teräsrakenteille, Lindroos kertoo.
Myös energiatehokkuus on rakentamisessa ja suunnittelussa otettu tarkkaan huomioon esimerkiksi lämmöneristyksessä, ilmanvaihdossa ja lämmityksessä.
Suunnittelussa Ilmarinen tekee yhteistyötä invalidiliiton kanssa, jotta kaikki kiinteistön tilat ja sisäänkäynnit voidaan muuttaa esteettömiksi.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.
Tekoälyaikana osaamista ja työkykyä rakennetaan yhdessä
Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.