Esteettömyys on investointi hyvään palveluun
Esteettömyys vaatii ymmärrystä erilaisista tavoista liikkua ja toimia. Se vaatii tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta.
Näin kiteyttää esteettömyyden Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Noora Piipponen.
Piipposen mukaan esteettömyyttä voi lähestyä niin, että lähtee esittämään omille toimitiloilleen kysymyksiä:
Kun tulet työpaikalle, onko pihassa tai autohallissa esteetön autopaikka? Miten pääset sisään rakennukseen: onko kulunvalvonta esteetön? Missä päin taloa teet töitä, miten sinne pääsee? Pääseekö sisään, jos käyttää apuvälineitä, esimerkiksi pyörätuolia tai kainalosauvoja? Onko opastus tilasta toiseen selkeää ja johdonmukaista? Riittääkö valaistus? Onko käytetty akustiikkaa parantavia elementtejä?
Kun pääset työpisteellesi, mieti, onko työpiste säädettävä? Pystyykö työtä tekemään esimerkiksi pyörätuolissa istuen? Mahtuuko kokoushuoneissa liikkumaan apuvälineiden kanssa ilman että kolhii kalusteet ja itsensä tai kompastuu johtoihin? Onko tilassa äänensiirtojärjestelmä, esimerkiksi induktiosilmukka kuulolaitetta käyttävän tueksi?
Miten sosiaalitilat on järjestetty? Onko kaikilla esimerkiksi yhtäläinen mahdollisuus toimia työpaikkaruokalassa ja missä on lähin esteetön wc-tila?
– Osalle esteettömyys on välttämätön yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistaja, mutta esteettömyydestä hyötyvät aivan kaikki, Piipponen sanoo.
Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki auttaa alkuun
Noora Piipposen mukaan asenneilmapiirillä iso merkitys: miten esteettömyyttä lähdetään parantamaan?
– Liikkeelle kannattaa lähteä arvioimalla nykytila. Siinä auttaa Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin itsearviointilomake. Aukeaman pituinen lomake antaa hyvän alkusysäyksen työlle.
Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki (invalidiliitto.fi) on osoitus halusta kehittää toimitilojen, palvelun ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. YPK-merkki on kehitetty yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhdenvertaisuuden edistämisen työvälineeksi. Ilmarinen otti YPK-merkin käyttöön vuonna 2021. Merkki on myös osoitus Ilmarisen halusta kehittää edelleen esimerkiksi Ilmarisen rakennuttamien toimitilojen ja asuntojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
– Kun nykytila on selvillä, kannattaa tehdä selkeä suunnitelma tarvittavista muutoksista ja niiden aikataulusta: mitä voi tehdä heti ja mitä isompien remonttien yhteydessä. Työ on pitäjänteistä, kerralla ei tule valmista, Piipponen muistuttaa.
– On myös tärkeä kouluttaa henkilöstöä esteettömyyteen ja laittaa esteettömyystiedot yrityksen verkkosivuille. Ne ovat erittäin tärkeät asiakkaalle, joka tarvitsee esteettömyystietoa, hän sanoo.
Esteettömyystiedot voi ilmoittaa verkkosivuilla esimerkiksi näin (pdf).
Esteettömyys parantaa asiakastyytyväisyyttä
Kun toiminta on yhdenvertaista ja palvelu ja tilat mahdollisimman esteettömät, yhä useampi ihminen voi tulla yritykseen töihin tai asiakkaaksi.
– Esteettömyys on siis investointi hyvään palveluun. Se parantaa asiakastyytyväisyyttä ja luo myönteistä imagoa palveluntarjoajalle. Ja jos tilat toimivat asiakkaalle, ne ovat hyvät myös yrityksen omille työntekijöille, Piipponen summaa.
Lue lisää:
Vinkkilista toimitilojen esteettömyyteen
Otetaan periaatteeksi: yhdenvertaisuus on osa toimintatapoja ja organisaation arkea tiloissa ja organisaation hengessä. Kaikki lähtee strategiatasolta.
Selvitetään toimitilojen esteettömyyden ja palvelun saavutettavuuden nykytila esim. YPK-merkin itsearviointilomakkeella tai ammattilaisten avulla.
- Saapuminen ja pysäköinti
- Rakennuksessa liikkuminen ja tasoerot
- Tauko- ja sosiaalitilat
- Työskentely- ja asiakastilat
Tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia toimitiloissa ja toimintatavoissa yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
- Tehdään konkreettinen suunnitelma toimenpiteiden toteuttamisesta: mitä voidaan tehdä heti ja mitä tehdään isompien korjaushankkeiden yhteydessä.
Ollaan pitkäjänteisiä ja huolehditaan rakennuksessa toimivien esteettömyysosaamisesta.
- Koulutetaan henkilöstöä sekä pidetään yllä osaamista ja tietoisuutta.
- Muistetaan, että esteettömyystyö vaatii aikaa.
Lisätään esteettömyystiedot verkkosivuille.
Lisää aiheesta
Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.
Eläkeaikeet osaksi kahvipöytäkeskusteluja – näin se tehtiin BRP:llä
Eläkeikää lähestyviä on työpaikalla paljon, mutta eläkeaikeista keskustellaan vähän. Kuulostaako tutulta? Lue, miten eläköityminen saatiin BRP:llä osaksi arjen keskusteluja ja miten heillä tuetaan pitkiä työuria.
Vaikutamme yhdessä muiden sijoittajien kanssa
Aktiivisena omistajana vaikutamme sijoituskohteisiimme paitsi itsenäisesti, myös yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai osana laajempaa sijoittajaryhmää.