Edelleen ilmassa – Työkaverit ja mielekäs työ saavat seniorin jatkamaan ja jaksamaan

Rita Paavolainen käy kuntosalilla, hiihtelee ja herää aikaisin aamulla pirteänä purserin töihin Norran lennoille. Aktiivista elämää viettävä Paavolainen olisi jo voinut jäädä eläkkeelle, mutta veri vetää edelleen töihin. Työn merkityksellisyys, mukavat asiakkaat ja työyhteisön vetovoima saivat Paavolaisen jatkamaan töissä vielä seniori-iässä.

Nordic Regional Airlines Oy, tuttavallisemmin Norra, on suomalainen lentoyhtiö, joka tarjoaa alueellisia lentoyhtiöpalveluja muille lentoyhtiöille. Yhtiön pääasiakas on Finnair, jonka liikenteestä Norra hoitaa noin kolmasosan pääasiassa kotimaassa ja Euroopan-reiteillä.

Norra työllistää yli 700 työntekijää, joista noin 550 on lentävää henkilökuntaa. Yhtiön laivastoon kuuluu 24 lentokonetta, ja vuosittain lentoja on noin 55 000.

– Lentoliikenne notkahti rajusti koronapandemian aikana, mutta nyt olemme palanneet suurin piirtein pandemiaa edeltäneelle tasolle. Olemme myös palkanneet paljon uutta henkilökuntaa korvaamaan pandemian aikana ja sen jälkeen lähteneitä työntekijöitä. Ilmailuala houkuttelee onneksi edelleen hyvin työntekijöitä, kertoo Norran henkilöstöstä ja viestinnästä vastaava johtaja Marina Forssell.

Norralla työskentelevä kokenut purseri Rita Paavolainen vahvistaa, että lentoalalla on edelleen vetovoimaa ja työssä voi myös viihtyä pidempään. Paavolaisen oma tie alalle ei ollut kuitenkaan kaikkein suorin.

– Ennen monen nuoren naisen unelma oli lentoemännän työ, kuten minullakin. Pidin matkustamisesta, mutta harmikseni hakiessani Finnairin lentoemäntäkurssille olin silloisten kriteerien mukaan jo yli-ikäinen, Paavolainen muistelee.

Monien mutkien kautta unelmatyöhön

Ylioppilastutkinnon jälkeen Paavolainen suoritti sihteeriopinnot ja työskenteli matkatoimistossa samalla pohtien, mitä oikeasti haluaisi tehdä työkseen.

– Vaihtoehdoiksi keksin lentoemännän lisäksi fysioterapeutin ja kosmetologin ammatit. Koska olin silloisten kriteerien mukaan liian vanha lentoemännäksi, opiskelin fysioterapeutiksi, menin sairaalaan töihin ja lopulta perustin oman firman. Perheen kasvaessa myin yritykseni ja aloitin kosmetologin opinnot. Vuonna 2006 kesken kosmetologin koulutuksen törmäsin lentoyhtiö Finncomm Airlinesin – eli nykyisen Norran – ilmoitukseen, jossa etsittiin matkustamohenkilökuntaa. Päätin hakea kurssille, vaikka lähestyin jo 50 vuoden ikää.

Kurssilta valmistuttuaan Paavolainen tunsi olevansa unelma-ammatissaan.

– Olen viihtynyt Norralla erinomaisesti, ja minua suorastaan pelotti, kun vuonna 2023 eläkeikä häämötti: tähänkö tämä nyt loppuu? Kyselin esihenkilöltäni mahdollisuutta jatkaa työssä, ja selvitimme yhdessä HR:n kanssa, että se on todella vielä mahdollista. Yksi elämäni isoista riemuista oli, kun sain työnantajalta mahdollisuuden jatkaa työssäni, Paavolainen sanoo.

Työsopimus tehtiin kahden vuoden määräajaksi kerrallaan, ja halutessaan työaikaa on myös mahdollista keventää vaikka 75 prosenttiseksi. Tosin Rita Paavolainen on tehnyt tyytyväisenä täyttä työaikaa.

Marina Forssellin mukaan Norralla on perinteisesti ollut sitoutuneita työntekijöitä ja pitkiä työsuhteita. Monelle lentotyö on intohimo.

– Mielellämme pidämme kiinni kokeneista työntekijöistä. Tällä alalla moneen työtehtävään vaaditaan pitkää koulutusta, perehdytystä ja toimialaosaamista. Osaamista ja taitoja pidetään yllä jatkuvalla kertauskoulutuksella, Forssell kertoo.

Yli kolmasosa norralaisista on ollut talon palveluksessa yli 10 vuotta.

– Mielestäni on rikkaus, että työyhteisössämme on eri-ikäisiä ja urallaan eri vaiheissa olevia työntekijöitä. Näin uudet ideat ja pitkä kokemus täydentävän toisiaan, Forssell jatkaa.

Hyvä työkykyjohtaminen vaatii toimivaa yhteistyötä

Haastattelupäivänä Rita Paavolainen on juuri käynyt kuulotutkimuksessa, ja syksyllä on vuorossa viiden vuoden välein tehtävä laaja terveystarkastus, jonka yhteydessä otetaan muun muassa sydänfilmi. Lentoala on yleisesti ottaen tarkkaan säädeltyä, eikä terveydentilaa koskevat vaatimukset ole poikkeus.

– Lentävällä henkilökunnalla on tiukat lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset, joita seurataan säännöllisillä terveystarkastuksilla. Esimerkiksi seniori-ikäisillä liikennelentäjillä terveystarkastuksia on tavanomaista useammin, minkä lisäksi lentäjät eivät voi viranomaismääräysten vuoksi jatkaa kaupallisia lentoja yli 65-vuotiaina. Ohjaamossa ei voi myöskään työskennellä kerrallaan kahta yli 60-vuotiasta lentäjää. Muun muassa tällaisia asioita meidän tulee työnantajana huomioida, Marina Forssell kertoo.

Norralla on pitkään kehitetyt ja vakiintuneet työkykyjohtamisen prosessit, jotka antavat esihenkilöille hyvät työkalut työkyvyn johtamiseen. Onnistunut työkykyjohtaminen perustuu Forssellin mielestä kuitenkin viime kädessä avoimuuteen ja yhteistyöhön.

– Kaikille tämä työ ei sovi, ja mielestäni on reilua tuoda työn kaikki puolet esiin jo rekrytointitilanteessa. Teemme hyvää yhteistyötä niin työterveyden kuin Ilmarisenkin kanssa henkilöstön työkyvyn kehittämisessä. Jokaisella on tietenkin myös oma vastuu pitää työkyvystään huolta, Forssell sanoo.

Lentäminen on epäsäännöllistä vuorotyötä, josta saattaa aiheutua haasteita työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

– Yksi Norran arvoista on vastuullisuus. Haluamme panostaa erilaisiin keinoihin, joilla työntekijät voivat vaikuttaa omaan elämänhallintaansa. Meillä on käytössä erilaisia työaikamalleja erilaisiin elämäntilanteisiin ja keinoja, joilla työntekijät voivat räätälöidä työtään ja vaihtaa esimerkiksi työvuoroja tarpeen mukaan.

Tehokas työkykyjohtaminen vaatii myös dataan perustuvaa seurantaa ja toimenpiteitä. Norralla on käytössä erilaisia järjestelmiä ja kyselyitä henkilöstön työkyvyn seuraamiseen.

– Meillä on esimerkiksi järjestelmä, jonka avulla analysoimme työvuoroja ja niiden rasittavuutta, jotta voimme tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Meillä on myös käytössä Ilmarisen Työyhteisövire-kysely, joka auttaa kartoittamaan vahvuuksiamme ja kehityskohteitamme, Forssell kertoo.

Rita Paavolainen pitää huolta omasta työkyvystään liikkumalla ahkerasti.

– Minulle energiaa antaa liikunta. Käyn 2–3 kertaa viikossa kuntosalilla, harrastan lenkkeilyä ja pelaan myös tennistä. Talvisin hiihdän ja kesäisin uin. Pitää myös osata levätä, ja harrastankin myös meditaatiota.

Pitkää kokemusta arvostetaan

Yli kymmenen vuoden uran aikana Rita Paavolainen on toiminut myös reittikouluttajana, perehdyttäen matkustamon henkilökuntaa uusien reittien vaatimuksiin. Kouluttajiksi valitaan kokenutta henkilökuntaa.

– On hienoa, että kokemustani arvostetaan. Kenenkään ikään ei minun mielestäni Norralla muutenkaan kiinnitetä huomiota. Meillä on aivan ihana työyhteisö, jossa työmoraali on korkealla ja huumoria riittää, Paavolainen sanoo.

Marina Forssell on samoilla linjoilla.

– Ikä on meillä todellakin vain numero. Esimerkiksi viime syksyn matkustamohenkilökunnan kurssilla nuorin osallistuja oli 20-vuotias ja vanhin oli yli 60-vuotias, Forssell sanoo hymyillen.

Työyhteisön lisäksi Rita Paavolainen on nauttinut työssään vastuusta ja vaihtelusta. Norralla oli taannoin kaksi konetta vuokralla norjalaisella lentoyhtiöllä, ja Rita oli yksi työntekijöistä, jotka lensivät näillä koneilla Bergenistä käsin. Norjan-reissussa työsuhde-etuna tulleet vuonomaisemat saivat työn tuntumaan kuin elokuvassa olemiselta.

– Se oli ihana kokemus, ja olen onnellinen, että minulla oli mahdollisuus lähteä sinne. Lentämisestä on tullut minulle elämäntapa, Paavolainen sanoo.

Lopuksi Rita Paavolainen haluaa muistuttaa, että turvallisuus on lentohenkilökunnan työssä tärkein prioriteetti.

– Matkustajille näkyvä asiakaspalvelu lentokoneessa on vain osa työtä. Matkustajien turvallisuus on meille tärkeintä, ja harjoittelemme säännöllisesti poikkeustilanteita varten.

Paavolainen saa työssään asiakkailta paljon palautetta, mikä tuo energiaa ja hyvän mielen. Asiakkaita voi palvella mitä erilaisimmissa tilanteissa.

– Joskus olen esimerkiksi auttanut asiakasta saamaan jumissa olleen SIM-kortin puhelimesta korvakorun avulla. Tämä ihmisläheinen palveluammatti myös kehittää psykologista silmää. Hyvä mieli on taattu, kun asiakas sanoo lennon lopuksi: ”Sinä teit lentomatkasta paremman.”

Nordic Regional Airlines Oy

• Yhtiö perustettiin vuonna 1993 nimellä Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus. Alun perin liiketoiminta keskittyi tilauslentoliikenteeseen.
• Sittemmin nimeksi tuli Finncomm Airlines, kun toiminta laajeni kaupalliseen reittiliikenteeseen. Vuosina 2011–2015 yhtiö tunnettiin Flybe Finland -nimellä.
• Liiketoimintamalli muuttui vuonna 2015, kun oma kaupallinen reittiliikenne loppui. Yhtiö alkoi tuottaa alueellisen lentoliikenteen palveluja muille lentoyhtiöille. Uudeksi nimeksi tuli Nordic Regional Airlines.
• Yhtiön tärkein asiakas on Finnair, jonka lennoista Norra lentää merkittävän osan.
• Norra työllistää yli 700 työntekijää, joista noin 550 on lentävää henkilökuntaa. Loput työskentelevät maapalveluissa ja toimistolla.
• Yhtiön laivastoon kuuluu 24 lentokonetta, joilla operoidaan noin 55 000 lentoa vuodessa.