Blogit ja artikkelit

Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Ihmisen terveydentilan heiketessä voi olla hankalaa jatkaa vanhassa työtehtävässä. Tukea työssä jatkamiseen ja kuntoutukseen on kuitenkin mahdollista saada. Toivoa ei kannata koskaan menettää, sanoo ammattiaan vaihtanut Minna Viman.

Me työeläkevakuuttajat elämme ja hengitämme työeläkettä. Puhumme sen merkityksestä omaan toimeentuloon ja tiedämme, kuinka tärkeästä turvasta on kyse. Mutta entäpä suurin osa suomalaisista. Tuntevatko he työeläketurvansa tai pitäisikö edes tuntea? Onko sillä nyt niin väliä?

Nollapäästöpäivänä Ilmarinen kannustaa valitsemaan liikkumismuodoksi mahdollisuuksien mukaan pyöräilyn, kävelyn tai muun ilmastoystävällisen ratkaisun. Tiistaina päättyvä Kilometrikisa muistuttaa, että ilmastoystävälliset vaihtoehdot tukevat suoraan myös omaa työssä ja arjessa jaksamista.

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja ihmisiin. Työnantajan turvatoimet ja panostus henkilöstön hyvinvointiin ovat voineet kääntää paineisen tilanteen jopa voimavaraksi. Toisaalta viestinnän ja turvaverkkojen puute voi johtaa pinnan alla kytevien ongelmien eskaloitumiseen. Ennakoiva mielen hyvinvoinnin tuki voi ehkäistä ahdistuksen kehkeytymistä työkykyongelmiksi ja mielenterveyden haasteiksi. WHO:n mukaan investointi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa nelinkertaiset säästöt ja parantaa elämänlaatua. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että ihminen itse.

Näin Yrittäjän päivän kynnyksellä mietin, millainen yrittäjien arki on mahtanut olla tänä vuonna. Voin vain yrittää kuvitella ja arvailla.

Toimistotyöympäristön merkittävimmät muutokset ovat olleet seurausta tekniikan kehityksestä. Tekniikka on sanellut työpöytien koon ja muun tilatarpeen. Digitalisoitumisen ja koronapandemian myötä työn paikkasidonnaisuus ja toimintatavat muuttuvat, joten tilan merkitys tulee ajatella uudelleen.

Eläkevarojen sijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Usein sanotaan, että eläkeyhtiön kvartaali on neljännesvuoden sijaan neljännesvuosisata. Pitkään ajanjaksoon mahtuu nousuja ja laskuja, ja rajutkin markkinaheilahtelut ovat osa sijoitustoimintaa, mihin eläkeyhtiöt varautuvat vakavaraisuuspuskureilla.