Miten navigoin oikein osaamisen valtamerellä?
Muuttuvassa työelämässä osaaminen vanhenee ja uutta pitäisi oppia nopeammin kuin koskaan ennen. Kuulemma myös vapaa-aikaa pitäisi käyttää opiskeluun, jotta pysyy vauhdissa mukana. Mietitkö sinäkin, miten jaksat arjen pyörityksessä ja pidät samalla jatkuvasti omasta markkinakelpoisuudestasi huolta? Ainainen riittämättömyyden tunne ahdistaa.
Et ole yksin näiden tunteiden kanssa. Olemme kaikki samassa veneessä – kukaan ei ole tuulelta ja sateelta täysin suojassa. Nyt, jos koskaan tarvitsemme yhteistä suunnan kirkastamista ja reitin suunnittelua. Näemme mukavasti sata metriä eteenpäin, mutta sen jälkeen merisumu tihenee osaamisen valtamerellä. Onneksi tämä ei koske vain yhtä yritystä, vaan on laajasti jaettu todellisuus.
Suunta yhdessä kirkkaaksi
Pitkän poikkeusajan jälkeen tärkeä tehtävä jokaiselle yritykselle on laajentaa horisonttiaan pelkästä selviytymisestä pohdintaan: millä osaamisen eväillä yksilöt ja yritys pärjäävät tulevaisuudessa?
Yhdessä työntekijöiden kanssa kannattaa miettiä, mitkä megatrendit nyt jylläävät ja miten ne vaikuttavat juuri meidän bisnekseemme. Minkälaiseen tulevaisuuteen uskomme? On olemassa useita erilaisia skenaarioita, joista osa on kuitenkin meille todennäköisempiä kuin toiset. Mitä riskejä pitäisi huomioida – bisnesriskejä epäilemättä, mutta yhtä lailla henkilöstöriskejä?
Mitä osaamista tarvitsemme?
Kun ympäristöanalyysi, riskiluotaus- ja skenaariotyö on tehty, on aika siirtyä tekemään toisenlaisia karttoja – eli osaamiskarttoja, joiden avulla voimme yhdessä suunnata osaamisemme kehittämisen. Karttoja, jotka kirkastavat työntekijöille, mitä osaamista meillä jo on, jota edelleen tarvitsemme. Tämä tulee yleensä bisneksen dna:sta. Samojen karttojen tulisi myös kertoa meille, mitä uutta osaamista tarvitsemme ja mitä osaamista tarvitaan vähemmän tulevaisuudessa. Kun näitä keskusteluita on käyty yrityksessä eri tasoilla, meillä on jo hyvä pohja osaamisen kehittämisen suuntaamiselle. Seuraavista kehityskeskusteluista tulee varmuudella kaikille osapuolille antoisampia ja yritykselle arvokkaampia.
Graafi: Minkälaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa?
Uskon, että useimpien tuntema pienuus valtavan ”osaamisten himmelin” edessä hälvenee, kun suuntaamme osaamisen kehittämisen prioriteettejä vahvasti bisneslähtöisesti. Samalla kirkastuu ajatus siitä, mihin juuri minun kannattaa panostaa juuri nyt. Osaamisen kehittäminen ei saisi olla hakuammuntaa – siihen kenelläkään ei ole varaa.
Vastuullinen työnantaja piirtää tulevaisuuden osaamiskartan auki yhdessä organisaation kanssa ja auttaa kaikkia saamaan lisää suuntaa ja hallinnantunnetta arkeen.
Ketteryyttä peliin suunnitelmallisuudesta huolimatta
Navigoimme merellä, joka vaatii suunnitelmallisuuden sekä ketteryyden viisasta yhdistämistä – kumpaakaan ei liikaa, eikä liian vähän.
Ohi on se aika, jolloin ajallisesti erotettiin työnteko ja osaamisen kehittäminen. Tänä päivänä se on usein liian hidasta. Minä kartutan omaa osaamistani lennossa työtä tehdessä. Paras työväline tässä on avoin ja utelias mieli – kyky ja uskallus heittäytyä tietämättömyyden ja osaamattomuuden tilaan.
Työssäoppimisen keinovalikoima on rajaton, kuten esimerkiksi osaavat työkaverit, ammatilliset verkostot, podcastit, artikkelit, kirjat ja niin edelleen. Erittäin harvoin tapani päästä tiedon jäljille on enää perinteinen ”kurssi”. Itselleni sopii ehdottomasti parhaiten oppimisen nanopalat: oppimista pienissä erissä juuri silloin, kun oppia tarvitsen. Tarvitsemani osaaminen määrittyy sekä perustehtäväni että Ilmarisen osaamiskartan perusteella.
Joko teillä on hihat käärittynä ja intoa hakea selkeää suuntaa osaamisen kehittämiselle yhdistettynä ketterään oppimiseen?
Barbro Björkestam-Bärlund
henkilöstön kehittämispäällikkö
Ilmarinen
@bjorkestam (twitter.com)
- Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja – poimi vinkit työkyvyn edistämiseen!
Osaaminen näkyviin
Ilmarinen on mukana Sitran Osaaminen näkyviin -kampanjassa (sitra.fi). Sen tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi. Lisäksi kampanja haluaa herättää julkista keskustelua siitä, kuinka kyky tunnistaa omaa osaamista on yksi osallisuuden, toimijuuden, hyvinvoinnin ja työllistymisen ehto. Lue ja jaa kokemuksia somessa aihetunnisteella #OsaaminenNäkyviin.
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.