Milloin kevytyrittäjän kannattaa siirtyä täysipäiväiseksi?
Mitä kevytyrittäjyys oikein tarkoittaa? Mitä eroa on sivutoimisella ja täysipäiväisellä yrittäjällä? Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun siirtyy täysipäiväiseksi yrittäjäksi? Kysyimme asiantuntijalta.
”Keikkatyön yleistyessä kevytyrittäjyydestä on puhuttu viime vuosina paljon, ja markkinoille on tullut monia keikkatyöntekijöitä palvelevia yrityksiä. Yleensä kevytyrittäjänä pidetään henkilöä, joka tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun avulla.
Käytännössä kevytyrittäjyys tarkoittaa usein samaa kuin sivutoiminen yrittäjyys. Koska kevytyrittäjyyttä voi harjoittaa päätyön ohessa, kertaluonteisia keikkoja tekevälle kevytyrittäjyys voi olla joustava ja vähäriskinen tapa testata, miten tietty yritysidea kantaa ja kannattaa. Se on myös keikkatyön teettäjän kannalta helpompaa kuin tekijän palkkaaminen. Silloin asiakkaan ei tarvitse ottaa kantaakseen työnantajan velvoitteita, vaan hän voi maksaa pelkän laskun.”
Täysipäiväisyys kutsuu, kun liikeidealla on imua
”Jos näyttää siltä, että sivutoimessa riittää koko ajan enemmän mielekästä tekemistä ja maksavia asiakkaita, kevytyrittäjän on aika harkita täysipäiväiseksi yrittäjäksi siirtymistä. Kun sivutyö alkaa kilpailla vakavasti henkilön ajankäytöstä ja ajatuksista päätyön kanssa, on jo oman hyvinvoinninkin kannalta tervettä miettiä, mihin kannattaa keskittyä.
Myös kevytyrittäjyyden avulla voi hetkellisesti täystyöllistää itsensä, mutta pääelinkeinona se ei välttämättä ole kovin toimiva. Monille suomalaisille kevytyrittäjyys onkin ollut ponnahduslauta yrittäjän uralle. Täysipäiväisenä yrittäjänä pystyy paremmin säätelemään omaa yrittäjäeläkettään ja voi muutenkin vapaammin päättää, kuinka asioitaan hoitaa. Laskutuspalveluyritykset hoitavat niitä yleensä aika kaavamaisella tavalla."
Täysipäiväisyys tuo lisää vastuuta
”Kun harkitsee siirtymistä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, on tärkeää kartoittaa, kuinka paljon yritystoiminnallaan pystyy realistisesti ansaitsemaan. Varmista, että liikeideasi kantaa myös alkuhuuman yli. Tarvitaan uskottava liiketoimintasuunnitelma.
Jos yrittäjä ei enää käytä apuna laskutuspalveluyritystä, hänen kannattaa myös ottaa selvää, mistä hän on käytännössä ottamassa vastuun. Taloushallinto täytyy järjestää, ja pakolliset vakuutukset täytyy hoitaa itse. Toki käytännön asioihin saa myös apua monelta taholta. Elinkeinoviranomaiset sekä yrittäjäjärjestöt auttavat, ja pankitkin tarjoavat tukea.
Yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä eläkeyhtiön puoleen. Se osaa kertoa esimerkiksi, mitä hyötyä yrittäjäeläkkeestä on, mitä sen vastineeksi saa ja millainen vakuutussumma kannattaa yrittäjyyden alkuvaiheessa ottaa.”
Vastauksen antoi Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.
Tekoälyaikana osaamista ja työkykyä rakennetaan yhdessä
Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.