Blogit ja artikkelit

Tämä kirjoitus ei ole puheenvuoro itseohjautuvuuden puolesta tai sitä vastaan. Haluan havahduttaa jo ennestään tutun asian äärelle: kun työ muuttuu, työkykyriskitkin muuttuvat. On tärkeää pohtia, kuinka työpaikalla vastataan itseohjautuvasta työstä nouseviin inhimillisiin tarpeisiin sekä autetaan tarvittavien uudenlaisten taitojen kehittämisessä.

Otsikon kysymyksen esitin Kauppalehden Menestyjät -tapahtumassa Ilmarisen puheenvuorossa. Jo muutama luku Finterveys 2017 -tutkimuksesta liittyen suomalaisten terveyteen pysäyttää: 60 prosentilla naisista on korkea kolesteroli, 75 prosenttia miehistä on vähintään ylipainoisia ja 25 prosenttia nukkuu mielestään liian vähän. Työkyvyn käsite on vielä laajempi.

Ulla Peura ja Liisa Pietarinen ovat tehneet Ilmarisessa yli 40 vuoden työuran. Mitä kaikkea on matkan varrella tapahtunut ja millä mielin he suuntaavat uuteen elämänvaiheeseen?

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Minulle kävi niin kuin monelle meistä: hukkasin itseni kiireiseen työelämään. Pieni paussi auttoi minua ymmärtämään, miten hyvä työyhteisö rakentuu pienistä teoista. Tajusin, että oma energia kannattaa suunnata hyviin asioihin ja samalla auttaa muita onnistumaan työssään.

Asiakas kertoi, että työntekijä oli ilman ennusmerkkejä palanut totaalisen loppuun. Työntekijä oli sanonut, ettei ollut itsekään huomannut mitään varoittavia signaaleja, mutta yhtäkkiä ruuhkabussissa ei enää tiennyt mihin oli menossa.

Aloitin vastikään Ilmarisessa vastuualueenani työkykyriskien ennakointi ja tutkimus. Tutkimus on helppo ymmärtää olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisenä, tutkimusyhteistyönä Ilmarisen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä sen valtavan tietomassan analysointina, joka Ilmariseen suomalaisista työntekijöistä kertyy. Mutta miten työkykyriskien ennakointi liittyy työeläkeyhtiön toimintaan? 

Isossa organisaatiossa asiantunteva työkykyjohtaminen on hyvinvoinnin perusta. HOK-Elanto on saanut pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella ja Virettä duuniin -hankkeella aikaan konkreettisia muutoksia henkilöstön hyvinvointiin ja sen myötä isoja säästöjä.

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.