Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.
Tutkin ollessani Aalto-yliopiston ja Työterveyslaitoksen työntekijä Niilo Helanderin säätiön ja Liikesivistysrahaston apurahoilla perusteellisesti digitaalisen alustan kautta palveluja myyviä kauneudenhoitoalan pienyrittäjiä yhdessä liikkeenjohdon konsultti, KTT Mikko Hännisen kanssa. Tuloksena syntyi johtamisen alan huippulehdessä vastikään julkaistu artikkeli (Wiley Online Library), jota sain kirjoittamisvaiheessa käydä esittelemässä myös Harvardin yliopistossa.
Tutkimuksemme, johon kuului haastatteluja, kyselyjä ja tilastollista analyysiä vajaan kahden tuhannen yrityksen joukosta, osoittaa että alustatalouden vaikutukset ovat pienyrittäjän näkökulmasta paradoksaaliset: yhtäältä digitaalinen markkinapaikka tuo paljon uusia asiakkaita, mutta toisaalta markkinapaikan aktiivinen käyttö liittyy alentuneeseen myyntiin.
Kuitenkin alentunutta myyntiä kompensoivat alustan tarjoamat yrittäjän tehokkuutta lisäävät palvelut, kuten varausjärjestelmä, kassajärjestelmä ja asiakasrekisteri. Näin ollen digitaalinen markkinapaikka toimii aloitteleville yrittäjille helppona kanavana tavoittaa laaja joukko asiakkaita, mutta pidemmän päälle markkinapaikkaan lukkiutuvat yrittäjät näyttävät ansaitsevan vähemmän kuin markkinapaikan ulkopuolella toimivat.
Alusta voi tukea aloittavaa yrittäjää
Parhaassa tapauksessa alusta poistaa alalle tulon esteet tarjoten kaiken oleellisen, jonka varaan yrittäjä voi perustaa koko liiketoimintansa asiakkaiden hankkimisesta maksuliikenteeseen ja kirjanpitoon. Alusta voi myös hoitaa jonkin osan varsinaisesta palvelutapahtumasta tai avustaa palvelua monin tavoin, kuten Uberin kuljettajan applikaatio avustaa navigoinnissa.
Huonoimmassa tapauksessa alusta sanelee palvelujen ehdot, standardoi tarjottavan palvelun, polkee hinnat ja poistaa yrittäjiltä keinot erottautua kilpailijoistaan. Tämän jälkeen alustat kilpailevat toisiaan vastaan markkinaosuuksista yrittäjien jäädessä sivurooliin.
Joka tapauksessa, alustatalous muuttaa toimialojen rakenteita ja totuttuja käytäntöjä. Tutkimallamme kauneudenhoitoalalla yrittäjät ovat yhä vähemmän vakiintuneen kanta-asiakaskunnan varassa palvellen jatkuvasti myös uusia asiakkaita, jotka käyttävät useaa palveluntarjoajaa vaihtelevasti. Ennen alustataloutta kauneudenhoitoalan yrittäjän menestys riippui siitä, miten hyvin hän onnistui hankkimaan itselleen kanta-asiakaskunnan, joka useissa tapauksissa elätti yrittäjän työuran loppuun saakka. Tulevaisuudessa tähän ei voi enää luottaa.
Älä anna markkinapaikan määrätä menestystäsi
Alustatalous on tullut jäädäkseen, eikä vaihtoehtoa markkinapaikan ulkopuolelle jäämisestä jatkossa ole kuin harvoilla yrittäjillä. Alustojen kanssa täytyy siis oppia elämään vanhaa sananlaskua mukaillen: alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Palvelualan yrittäjien onkin hyvä tiedostaa alustatalouden ja erityisesti digitaalisten markkinapaikkojen hyvät ja huonot puolet, eikä tukeutua palvelujen myynnissä liiaksi yhteen kanavaan. Yrittäjän täytyy jatkossakin itse tehdä joka päivä töitä menestyäkseen, eikä antaa markkinapaikan päättää kuuluuko hän voittajiin vai häviäjiin. Oli yrittäjä alustalla tai ei, YEL-vakuutus kannattaa ottaa Ilmarisesta, kuten jo yli 76 000 yrittäjää on tehnyt. Tiesithän myös, että aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen YEL-maksuista.
Anssi Smedlund
Johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.