Suunnitelma hedelmälliseen työterveysyhteistyöhön

Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa työkyvyn johtamista. Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Miten työterveyshuollon toimintasuunnitelma kannattaa rakentaa?

Olen pitkän työterveysurani aikana nähnyt lukuisia työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Niissä tarkoituksena on kuvata yhteistyö, johon asiakasyritys ja työterveyshuollon palveluntuottaja sitoutuvat puolin ja toisin. Suunnitelmalla on myös taloudellista merkitystä: Kela korvaa yritykselle jopa 60 prosenttia toimintasuunnitelman mukaisesta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. On lisäksi todennäköisempää, että yhteistyöllä aikaansaadaan haluttuja vaikutuksia, kun toiminnan kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti etukäteen.

Hienot tavoitteet kyseenalaistuvat jo ‘työterveyshuollon toimintasuunnitelma’ -nimessä. Toiminnan suunnittelua varten tarjotaan kaikille asiakasyrityksille samanlaista toimintasuunnitelmapohjaa, jossa keskitytään lähinnä kuvaamaan kaikille samanlaisia työterveyshuollon palveluprosesseja. Työpaikkojen erityispiireiden kuvaaminen jää muutaman avoimen kohdan varaan. Siksi suunnitelman pitäisi mieluummin olla ‘yrityksen työterveyssuunnitelma’, jossa keskitytään työpaikan, ei palveluntuottajan, tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Kenen tarpeet ohjaavat suunnittelua?

Työterveyshuoltolain mukaan yhteistyön suunnittelemisessa lähtökohtana tulee olla työpaikkojen ja työntekijöiden tarpeet. Liittyvätkö ne työterveyteen (esim. työ, jossa on terveysriskejä), työkykyyn (esim. paljon sairauspoissaoloja) vai työhyvinvointiin (esim. työssä jaksamishaasteita)? Nämä tulisi kuvata suunnitelman alussa ja perustella riittävän selkeästi. Useista haasteista tulisi priorisoida ne, joihin yhteistyössä lähdetään ensisijaisesti hakemaan ratkaisuja.

Todettujen tarpeiden jälkeen kirjataan konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista voidaan yhteistyön aikana myös mitata. Ne liittyvät esimerkiksi terveysriskien, sairauspoissaolojen tai henkilöstön kokeman haitallisen kuormituksen vähenemiseen. Sen jälkeen toimintasuunnitelmaan kuvattavien palveluiden ja yhteistyön sisältö tulee suunnitella niin, että näin toimimalla myös päästään kirjattuihin tavoitteisiin. 

Lyhyestä virsi kaunis

Vaikka asiakkaan on hyvä tietää, mistä kaikesta maksaa, varsinaiseen toimintasuunnitelmaan ei tarvitse kuvata koko työterveyshuollon toimintaa. Siihen sopii paremmin työterveyshuoltosopimus, jonka työnantaja on velvollinen tekemään palveluntuottajan kanssa. Toimintasuunnitelmaan ei myöskään tarvitse sisällyttää työpaikalla sovittuja toimintamalleja kuin siltä osin kuin työterveyshuolto sitoutuu toimimaan niiden osana. Liitteeksi toki nekin voi lisätä.

Yhteistyö ei ole sen vaikuttavampaa, mitä pitempi toimintasuunnitelmasta tulee. Siksi pitäisin ydindokumentin ytimekkäänä ja molemmin puolin ymmärrettävänä. Häkellyttävän moni asiakasyrityksen edustaja on tullut kertomaan minulle, ettei kerta kaikkiaan ymmärrä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Helpotus on ollut suuri, kun olen todennut, että ei suunnitelman logiikka avautunut minullekaan.

Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön vaikuttavuus puhututtaa niin asiakasyrityksiä kuin työterveyshuoltojakin. Kenelläkään ei ole halua kustantaa eikä toisaalta tuottaa palveluita, joilla ei saada vaikutuksia.

Avain vaikuttavuuteen on yhteistyössä rakennettu toimintasuunnitelma. Siinä molemmin puolin sitoudutaan toimimaan samoilla tavoitteilla, joita vastaavilla mittareilla yhteistyötä mitataan. Kun toimintasuunnitelma tehdään molemmin puolin realistisesti, ei vuoden kuluttua ole epäselvyyttä, onko yhteistyö kantanut hedelmää.

Kari-Pekka Martimo, LT, dos.
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo