Blogit

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Suomessa on nyt herätty pohtimaan, että tulisiko työpaikoilla tehdä erillinen exit-suunnitelma, jossa listattaisiin koronatilanteen parantuessa huomiotavia seikkoja, jotka mahdollistavat toimimisen uudessa normaalissa.

Puhdasta muutosjohtamista

Ensi alkuun ajattelin, että työpaikoille palaamisessahan on kyse ihan tavallisesta muutosjohtamisesta, eikä se tarvitse sen kummempaa pilkuttamista eikä alleviivaamista. Sen sijaan tarvitaan ehkä muistutus siitä, että olemme aika erilaisia: jotkut kuopivat jo eteisissään, että pääsisivät toisten pariin, jotkut ovat mietteliäitä sen suhteen, että työmatkoihin menee päivittäin taas aikaa.

Muutamat ovat vieraantuneet työkavereistaan ja jännittävät ihmisten tapaamista, kun toiset ovat huolissaan, että mahtuvatko työvaatteet päälle kotona ruudun ääressä vietetyn vuoden jälkeen. Joitain pelottaa koronan saaminen, toisia mahdollinen tartuttaminen. Joidenkin pitää palata toimistolle, jotkut saavat!

Turvavälejä, porrastamista ja maskeja

Hetken mietittyäni ajattelen, että voi olla hyvä muutosjohtamisen lisäksi suunnitella ja sanoittaa muutamia muitakin juttuja toimistolle paluuseen liittyen. Henkilöstöammattilaisten mukaan olisi hyvä pohtia ainakin seuraavia asioita: mitkä triggerit tai tunnusluvut laukaisevat palaamisen eri vaiheet, eli milloin voidaan edes alkaa palata toimistolle ja kun palataan, minkälaisia turvamekanismeja noudatetaan?

On syytä pohtia, että onko käytössä kahden metrin turvavälit vai sääntö, että maksimissaan 50 prosenttia henkilöstöstä paikalla samaan aikaan. Entä kannattaisiko työaikoja porrastaa toimistotyössä, jotta kaikki eivät olisi samaan aikaan toimistolla? Tällöin olisi siis aamu- ja iltavuoro käytössä. Mitä tunnuslukuja seurataan, jotta voidaan reagoida varhaisesti, jos on tarvetta uusiin kiristyksiin? Lisäksi joudutaan ehkä ottamaan kantaa maskien käyttöön, ja jos niitä käytetään, niin vapaaehtoisestiko vai vaatien?

Avuksi pomoille

Kysyin psykologikollegaltani Simo Levannolta, mitä hänen mielestään pitäisi ainakin ottaa huomioon. Simo totesi, ettei voida vain tupsahtaa yhtenä maanantaina kaikki toimistolle ja yrittää jatkaa siitä mihin maaliskuussa 2020 jäätiin. Ei ole mahdollista olla huomioimatta tätä välissä kulunutta aikaa ja väistämättä joudumme jopa peruuttamaan. Tsekkaa myös Simon kirjoittama tarkistuslistan työpaikalle palaamiseen koronapandemian väistyessä.

Ja kun kerran näin on, esihenkilöiden kannattaa sanoittaa tämä takamatkalta lähteminen heti alkuunsa. Annan työpaikoille mietintämyssyyn pohdittavaksi, josko uudelleen tutustuminen olisi paikallaan jonkinlaisen tiimiyttämisharjoituksen tai -tilaisuuden avulla. Yhdessä porukan kanssa kannattaa myös puntaroida, mitkä toimintatavat kaipaavat päivittämistä.

Lisäksi kannattaa sopia jatketaanko edelleen osittain etänä - missä tilanteissa etänä ollaan, kuinka paljon ja mitä etänä työskentely jatkossa tarkoittaa? Tässä auttaa, kun ajatellaan, mitkä työtehtävät vaativat paikan päällä olemista tai milloin läsnäolo on arvokasta ja toisaalta, mitkä tehtävät ovat sellaisia, ettei suorittamispaikalla ole väliä.

Nyt näyttää siltä, että viimeistään kesälomien jälkeen emoalukset kutsuvat meitä etätyöläisiä, joten ei ole liian aikaista suunnitella ulosmenoa koronasta. Vinkkaan lopuksi kurkistamaan Työterveyslaitoksen sivuille (ttl.fi), mistä löytyy paljon ajankohtaista tietoa erilaisille työpaikoille koronasta toipumiseen.

Katja Atsar
Työkykyjohtamisen asiantuntija
Ilmarinen
@kmatsar

Lisätietoja:

  • Jukka 6.5.2021 klo 21.51
    Miksi etätöistä pitäisi palata työpaikoille ?
    Vastaa kommenttiin
    • katja atsar 7.5.2021 klo 10.19
      Hei, Riippuu varmaan vähän työstä ja etenkin tehtävästä. Jotkut tehtävät sujuvat paremmin kun niitä tehdään yhdessä kasvotusten, toisilta oppiminen helpottuu. Lisäksi toiset ihmiset antavat energiaa. Jokatapauksessa tästä hyvästä kysymyksestä tulisi mielestäni keskustella ja sopia työpaikka- ja tiimikohtaisesti!
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.9.2024

Korot laskevat – onko siitä talouden ihmelääkkeeksi?

Rahapolitiikan tekijöiden ja pääomamarkkinoiden asettamat korot ohjaavat taloutta monella tavalla. Rahan hinta on maailman tärkein hinta. Sen avulla hinnoitellaan yritysten kannattavuus, kotitalouksien kulutusvara – ja myös tulevaisuuden arvo.

Korot laskevat – onko siitä talouden ihmelääkkeeksi?

Blogit 12.9.2024

Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa

Pienenevien ikäluokkien Suomi tarvitsee enemmän, parempia ja pidempiä työuria. Keskustelu työurien pidentämisestä painottuu ymmärrettävästi niiden loppupäähän. Vaikuttamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös alusta ja keskeltä.

Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa

Blogit 9.9.2024

Vuosittainen eläkkeiden indeksikorotus puhututtaa

Kuinka paljon eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa? Kannattaako eläkkeelle jäädä joulukuussa vai vasta vuodenvaihteen jälkeen? Mitä kaikkea minun pitäisi ottaa huomioon? Näihin kysymyksiin asiakaspalvelumme vastaa päivittäin.

Vuosittainen eläkkeiden indeksikorotus puhututtaa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita