Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Suomessa on nyt herätty pohtimaan, että tulisiko työpaikoilla tehdä erillinen exit-suunnitelma, jossa listattaisiin koronatilanteen parantuessa huomiotavia seikkoja, jotka mahdollistavat toimimisen uudessa normaalissa.

Puhdasta muutosjohtamista

Ensi alkuun ajattelin, että työpaikoille palaamisessahan on kyse ihan tavallisesta muutosjohtamisesta, eikä se tarvitse sen kummempaa pilkuttamista eikä alleviivaamista. Sen sijaan tarvitaan ehkä muistutus siitä, että olemme aika erilaisia: jotkut kuopivat jo eteisissään, että pääsisivät toisten pariin, jotkut ovat mietteliäitä sen suhteen, että työmatkoihin menee päivittäin taas aikaa.

Muutamat ovat vieraantuneet työkavereistaan ja jännittävät ihmisten tapaamista, kun toiset ovat huolissaan, että mahtuvatko työvaatteet päälle kotona ruudun ääressä vietetyn vuoden jälkeen. Joitain pelottaa koronan saaminen, toisia mahdollinen tartuttaminen. Joidenkin pitää palata toimistolle, jotkut saavat!

Turvavälejä, porrastamista ja maskeja

Hetken mietittyäni ajattelen, että voi olla hyvä muutosjohtamisen lisäksi suunnitella ja sanoittaa muutamia muitakin juttuja toimistolle paluuseen liittyen. Henkilöstöammattilaisten mukaan olisi hyvä pohtia ainakin seuraavia asioita: mitkä triggerit tai tunnusluvut laukaisevat palaamisen eri vaiheet, eli milloin voidaan edes alkaa palata toimistolle ja kun palataan, minkälaisia turvamekanismeja noudatetaan?

On syytä pohtia, että onko käytössä kahden metrin turvavälit vai sääntö, että maksimissaan 50 prosenttia henkilöstöstä paikalla samaan aikaan. Entä kannattaisiko työaikoja porrastaa toimistotyössä, jotta kaikki eivät olisi samaan aikaan toimistolla? Tällöin olisi siis aamu- ja iltavuoro käytössä. Mitä tunnuslukuja seurataan, jotta voidaan reagoida varhaisesti, jos on tarvetta uusiin kiristyksiin? Lisäksi joudutaan ehkä ottamaan kantaa maskien käyttöön, ja jos niitä käytetään, niin vapaaehtoisestiko vai vaatien?

Avuksi pomoille

Kysyin psykologikollegaltani Simo Levannolta, mitä hänen mielestään pitäisi ainakin ottaa huomioon. Simo totesi, ettei voida vain tupsahtaa yhtenä maanantaina kaikki toimistolle ja yrittää jatkaa siitä mihin maaliskuussa 2020 jäätiin. Ei ole mahdollista olla huomioimatta tätä välissä kulunutta aikaa ja väistämättä joudumme jopa peruuttamaan. Tsekkaa myös Simon kirjoittama tarkistuslistan työpaikalle palaamiseen koronapandemian väistyessä.

Ja kun kerran näin on, esihenkilöiden kannattaa sanoittaa tämä takamatkalta lähteminen heti alkuunsa. Annan työpaikoille mietintämyssyyn pohdittavaksi, josko uudelleen tutustuminen olisi paikallaan jonkinlaisen tiimiyttämisharjoituksen tai -tilaisuuden avulla. Yhdessä porukan kanssa kannattaa myös puntaroida, mitkä toimintatavat kaipaavat päivittämistä.

Lisäksi kannattaa sopia jatketaanko edelleen osittain etänä - missä tilanteissa etänä ollaan, kuinka paljon ja mitä etänä työskentely jatkossa tarkoittaa? Tässä auttaa, kun ajatellaan, mitkä työtehtävät vaativat paikan päällä olemista tai milloin läsnäolo on arvokasta ja toisaalta, mitkä tehtävät ovat sellaisia, ettei suorittamispaikalla ole väliä.

Nyt näyttää siltä, että viimeistään kesälomien jälkeen emoalukset kutsuvat meitä etätyöläisiä, joten ei ole liian aikaista suunnitella ulosmenoa koronasta. Vinkkaan lopuksi kurkistamaan Työterveyslaitoksen sivuille, mistä löytyy paljon ajankohtaista tietoa erilaisille työpaikoille koronasta toipumiseen.

Katja Atsar
Työkykyjohtamisen asiantuntija
Ilmarinen
@kmatsar

Lisätietoja:

• Tarkistuslista työpaikalle palaamiseen koronapandemian väistyessä