Mihin läppärisi lasket, siellä on työsi
Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt töitä kotona, yhdessä omassa toimistossa, ainakin kymmenen yrityksen tiloissa, lukuisissa coworking-tiloissa ja vielä useammassa kahvilassa. Lisäksi ollen tehnyt duunia kirjastoissa, junissa, lentokoneissa, autossa, asiakkaiden luona ja konferenssihuoneiden nurkissa (lattiatasossa, tätä en voi ergonomiasyistä suositella lainkaan). Viime vuosien liikkuvainen työ, vuosi toimistonomadina ja ulkomaille muutto ovatkin tehneet minusta varsinaisen työtilojen kokemusasiantuntijan.
Uskallan siis sanoa, että työympäristöllä todella on väliä. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että kasveilla, työpisteen siisteydellä ja sotkuisuudella, väreillä, kalusteilla ja huonekorkeudella on kaikilla vaikutusta työn tekemiseen ja/tai kognitiivisiin kykyihin.
Siinä missä hyvin suunniteltu työtila tukee tuottavuutta, työpaikoilla on myös paljon keskittymistä haittaavia keskeytyksiä. Moni kokeekin, että kotona keskittyminen on helpompaa. Etätyöllä on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.
Kotitoimiston hyödyt ja haitat
Toimiston hälyä paetaan usein kotitoimistoon. Kotona työskentelyssä on kuitenkin myös ongelmansa. Mark Morris on Salt Lake Cityn ensimmäisen coworking-tilan perustaja, joka perusti Work Hiven työskenneltyään ensin kolme vuotta kotona. Merkittävin haitta kotona työskentelyssä oli henkinen: kotona työn tekemistä ei tullut tauotettua ja työ oli aina läsnä. Asiakkaitakaan ei oikein voinut kutsua kotikäynnille.
Ei ole ihme, jos kotitoimistolla alkavat seinät kaatua päälle. Muista ihmisistä eristäminen on lähinnä vankiloista tuttu rangaistusmuoto. Kaupunkisuunnittelijana työskentelevä Morris kertoo, että pelkästään muiden ihmisten läsnäololla on energisoiva vaikutus. Tämän olen huomannut itsekin. Saman hyödyn saa työskentelemällä kahvilan tasaisessa hälyssä muiden ihmisten ympäröimänä, mutta vailla keskeytyksiä.
Coworking-tiloista uusia ajatuksia
Keskeytyksistä huolimatta työpaikalla yleensä parasta ovat työkaverit. Coworking-tiloissa yleensä jokainen työskentelee oman projektinsa parissa, mutta eri alojen asiantuntijoihin tutustuminen saattaa antaa omiin ajatuksiin aivan uusia, yllättäviäkin näkökulmia, jotka voivat olla työn tekemisen kannalta todella arvokkaita.
Vuorovaikutusta ei kuitenkaan tapahdu sattumalta. Monella työpaikalla saatetaan tehdä töitä todella yksin, vaikka oltaisiinkin näennäisesti yhdessä. Myös coworking-tilaan voi tulla tekemään omia juttujaan tutustumatta keneenkään. Tarvitaan myös yhteisiä tilaisuuksia ja rakenteita, joissa vuorovaikutus on mahdollista. Toimistonomadi vuoden tuoman kokemukseni mukaan yhteiset kahvitauot ovat toimivan työyhteisön liima. Jo tuo pieni yhteinen hetki päivässä synnyttää luottamusta, syventää suhteita ja luo rentoutta työyhteisöön.
Työtilojen suunnittelulla ja säätelyllä voidaan vaikuttaa työn kokemiseen paljon. Kannattaa siis kokeilla eri vaihtoehtoja, tehdä havaintoja ja muotoilla työpäiviä siten, että ne palvelevat työn tavoitteita ja omia tarpeita.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Paremman työelämän palveluja tarjoava Ilmarinen on muuttuvan työelämän ytimessä. Postitalo on yksi Ilmarisen omistamista rakennuksista, joihin luodaan nyt joustavan ja jaetun työn tiloja. Lue lisää!
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.