Mihin läppärisi lasket, siellä on työsi
Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt töitä kotona, yhdessä omassa toimistossa, ainakin kymmenen yrityksen tiloissa, lukuisissa coworking-tiloissa ja vielä useammassa kahvilassa. Lisäksi ollen tehnyt duunia kirjastoissa, junissa, lentokoneissa, autossa, asiakkaiden luona ja konferenssihuoneiden nurkissa (lattiatasossa, tätä en voi ergonomiasyistä suositella lainkaan). Viime vuosien liikkuvainen työ, vuosi toimistonomadina ja ulkomaille muutto ovatkin tehneet minusta varsinaisen työtilojen kokemusasiantuntijan.
Uskallan siis sanoa, että työympäristöllä todella on väliä. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että kasveilla, työpisteen siisteydellä ja sotkuisuudella, väreillä, kalusteilla ja huonekorkeudella on kaikilla vaikutusta työn tekemiseen ja/tai kognitiivisiin kykyihin.
Siinä missä hyvin suunniteltu työtila tukee tuottavuutta, työpaikoilla on myös paljon keskittymistä haittaavia keskeytyksiä. Moni kokeekin, että kotona keskittyminen on helpompaa. Etätyöllä on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.
Kotitoimiston hyödyt ja haitat
Toimiston hälyä paetaan usein kotitoimistoon. Kotona työskentelyssä on kuitenkin myös ongelmansa. Mark Morris on Salt Lake Cityn ensimmäisen coworking-tilan perustaja, joka perusti Work Hiven työskenneltyään ensin kolme vuotta kotona. Merkittävin haitta kotona työskentelyssä oli henkinen: kotona työn tekemistä ei tullut tauotettua ja työ oli aina läsnä. Asiakkaitakaan ei oikein voinut kutsua kotikäynnille.
Ei ole ihme, jos kotitoimistolla alkavat seinät kaatua päälle. Muista ihmisistä eristäminen on lähinnä vankiloista tuttu rangaistusmuoto. Kaupunkisuunnittelijana työskentelevä Morris kertoo, että pelkästään muiden ihmisten läsnäololla on energisoiva vaikutus. Tämän olen huomannut itsekin. Saman hyödyn saa työskentelemällä kahvilan tasaisessa hälyssä muiden ihmisten ympäröimänä, mutta vailla keskeytyksiä.
Coworking-tiloista uusia ajatuksia
Keskeytyksistä huolimatta työpaikalla yleensä parasta ovat työkaverit. Coworking-tiloissa yleensä jokainen työskentelee oman projektinsa parissa, mutta eri alojen asiantuntijoihin tutustuminen saattaa antaa omiin ajatuksiin aivan uusia, yllättäviäkin näkökulmia, jotka voivat olla työn tekemisen kannalta todella arvokkaita.
Vuorovaikutusta ei kuitenkaan tapahdu sattumalta. Monella työpaikalla saatetaan tehdä töitä todella yksin, vaikka oltaisiinkin näennäisesti yhdessä. Myös coworking-tilaan voi tulla tekemään omia juttujaan tutustumatta keneenkään. Tarvitaan myös yhteisiä tilaisuuksia ja rakenteita, joissa vuorovaikutus on mahdollista. Toimistonomadi vuoden tuoman kokemukseni mukaan yhteiset kahvitauot ovat toimivan työyhteisön liima. Jo tuo pieni yhteinen hetki päivässä synnyttää luottamusta, syventää suhteita ja luo rentoutta työyhteisöön.
Työtilojen suunnittelulla ja säätelyllä voidaan vaikuttaa työn kokemiseen paljon. Kannattaa siis kokeilla eri vaihtoehtoja, tehdä havaintoja ja muotoilla työpäiviä siten, että ne palvelevat työn tavoitteita ja omia tarpeita.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Paremman työelämän palveluja tarjoava Ilmarinen on muuttuvan työelämän ytimessä. Postitalo on yksi Ilmarisen omistamista rakennuksista, joihin luodaan nyt joustavan ja jaetun työn tiloja. Lue lisää!
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?
Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.
Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?
Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.
Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.