Oikea palveluasenne lähtee ihmisen ja organisaation sisältä
Fiksut työntekijät ja organisaatiot haluavat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Me Lidlissä olemme syventäneet henkilöstön aloitteesta asiakastyytyväisyyden tavoitteen asiakasonnellisuuden tavoitteeksi. Meille ei siis riitä, että asiakas on tyytyväinen vaan haluamme tuottaa hänelle myös onnellisuuden tunteita. Päivittäistavarakaupan asiakkaalle näitä onnellisuuden tunteita syntyy toivottavasti arjen kiireessä asioinnin nopeudesta ja helppoudesta, iloisen ja ystävällisen henkilökunnan kohtaamisista ja vielä kotona ruokapöydässä hyvästä mausta ja sosiaalisesta ruokahetkestä.
Kuinka tähän onnellisen asiakkaan tavoitteeseen kurkottelemme? Aloitimme Ilo Palvella! -projektin loppuvuonna 2012. Kyseessä ei ollut pelkkä myyjien asiakaspalvelukoulutus, vaan iso kulttuurinen muutos. Lähdimme pääkonttorista aloittaen rakentamaan Ilo Palvella! -henkeä, jonka avulla haluamme palvella toinen toisiamme entistä paremmin. Haluamme lisätä ymmärrystä osasto- ja tehtävärajat ylittävän yhteistyön, vastuun kannon ja keskinäisten kohtaamisten tärkeydestä. Pääkonttorista Ilo Palvella -muutos on iloisesti virrannut myymälöihin ja jakelukeskuksiin.
Uskon vahvasti, että palvelemalla pääkonttorissa toinen toisiamme paremmin kykenemme palvelemaan myös kentän kollegoitamme hyvin. Ja kun me pääkonttorista käsin palvelemme paremmin, kenttäväelle synty myös kyky ja halu palvella asiakkaitamme paremmin. Tällainen Ilo Palvella! -henki on sisäänrakennettua ja toimintakulttuurin kuuluvaa ja siten pysyvämpää kuin yksittäinen asiakaspalvelukoulutus. Asiakas ruokakaupassa kyllä aistii, onko hyvä palvelu yrityksen kulttuuriin ja työntekijöiden keskinäiseen kanssakäymiseen luontaisesti kuuluvaa vai onko se ulkoa opittua mantraa.
Ja mikä parasta, kehittämällä palvelukulttuuria ja -asennetta sisältä ulospäin, kasvavat myös työhyvinvointi ja viihtyvyys. Kollegat huomaavat saavansa apua, tukea ja arvostusta yli osasto- ja hierarkiarajojen. Parhaimmillaan työntekijän Ilo Palvella! -henki on asiakkaiden ja kollegoiden asemaan asettumista ja heistä huolehtimista. Niin asiakkaat kuin työntekijät viihtyvät organisaatiossa ja toimipaikassa, jossa on iloinen ja hyvä reipas tekemisen meininki ja jossa välitetään toisista. Tätä henkeä kannattaa tavoitella ja vaalia. Se on sekä inhimillisesti että myös taloudellisesti kannattavaa.
Niinpä minun onkin helppo luvata vuonna 2018: Palvelemme Ilo Palvella! -asenteella toinen toisiamme sekä asiakkaitamme entistä paremmin. Tänä vuonna keskitytään siihen, että töissä on kiva olla ja kaikessa tuntuu tekemisen meininki.
Lauri Sipponen
toimitusjohtaja
Lidl Suomi Ky
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Me pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään uudenvuodenlupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Mikä on sinun lupauksesi? Katso: ilmarinen.fi/lupaus
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.