Blogit ja artikkelit
Tervetuloa artikkeleiden ja blogien pariin.
Annika Ekman: Suomi tarvitsee pääoman lisäksi rohkeutta kasvaa
Eläkeuudistus antaa työeläkeyhtiöille mahdollisuuden kasvattaa osakesijoituksiaan. Ilmarisen sijoitusjohtajana vuoden toiminut Annika Ekman muistuttaa, että korkeampaan tuotto-odotukseen liittyy aina myös suurempi riski ja sijoitustuottojen voimakkaampi vaihtelu. Ilmarinen jatkaa merkittävänä Suomi-sijoittajana ja etsii kasvua tukevia sijoituskohteita.
Annika Ekman: Suomi tarvitsee pääoman lisäksi rohkeutta kasvaa
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.
Tekoälyaikana osaamista ja työkykyä rakennetaan yhdessä
Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.
Lisää artikkeleja
Luetuimmat
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Työkyky ei synny täydellisestä aamurutiinista
Aikainen herätys, lasi vettä, hengitysharjoitus, treeni ja kylmä suihku ennen työpäivää. Vielä muutama vuosi sitten lähes kilpailtiin siitä, kuka herää aikaisimmin, mittaa eniten ja optimoi tehokkaimmin. Jos omasta täydellisesti optimoidusta aamurutiinista poikkeaa, onko päivä jo epäonnistunut?
Työkyky ei synny täydellisestä aamurutiinista
Tuleeko loma aina tarpeeseen?
Entä jos tuleva vuosi olisi sellainen, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?
Tuleeko loma aina tarpeeseen?