Blogit ja artikkelit

Ajatustyöhön on tarjolla paljon vinkkejä, joilla jokainen voi viilata omaa arkea: sulje ilmoitukset, priorisoi tehtäviä, lyhennä palavereita ja karsi viestintäkanavia. Entä jos parhaat ajatustyön parannukset eivät synnykään yksilön päätöksistä vaan yhteisestä kehittämisestä?

Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.

Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.

Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.

Tekoälystä puhutaan juuri nyt tavalla, josta voisi päätellä työelämän menneen jo kokonaan uusiksi. Uutisotsikoissa tekoäly uhkaa asiantuntijatyötä, korvaa tehtäviä ja mullistaa toimistot. Silti Ilmarisen suhdanneindeksissä tämä murros ei ainakaan vielä näy sillä tavalla kuin moni ehkä odottaisi.

Yrityksen kasvu on hieno asia. Se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja myös uusia tarpeita. Jossain vaiheessa yrittäjän aika ja osaaminen eivät enää riitä kaikkeen yksin. Silloin on aika harkita työntekijän palkkaamista.

Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.

Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.

Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.