Blogit ja artikkelit

Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Kirjallisen ja allekirjoitetun työsopimuksen lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee sanattomia odotuksia, joihin vastaaminen määrittää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Työelämän muuttuessa tämä psykologinen sopimus on murroksessa. Jotta voimme rakentaa enemmän, parempia ja pidempiä työuria, meidän täytyy löytää tapoja neuvotella myös sanattomat sopimukset uusia olosuhteita vastaaviksi.

Monimuotoisuus on kaikkea, mikä tekee meistä yksilöitä. Se on sekä näkyvää että näkymätöntä: ikä, sukupuoli, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen, syntyperä, ajattelutavat ja arvot. Tätä kaikkea kannattaa hyödyntää yrityksen eduksi.

Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?

Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.

Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.

Ilmarisen uravalmennuspalvelu on apuna silloin, kun työntekijäsi tarvitsee uuden työn, joka sopii paremmin hänen muuttuneeseen terveydentilaansa. Uravalmennuspalvelua voivat saada Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat.