Eläkekeskustelussa tarvitaan malttia – järjestelmä ei ole rikki
Kun julkinen talous on tiukilla, katse kääntyy helposti eläkkeisiin. Se on ymmärrettävää, mutta keskustelussa on tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan: valtiontalouden paineet ja työeläkejärjestelmän oma rahoituksellinen tila.
Suomalainen työeläkejärjestelmä ei ole kriisissä. Eläkkeelle jäädään aiempaa myöhemmin, eläkemaksuihin ei kohdistu äkillistä nousupainetta ja järjestelmään on rakennettu toimivia mekanismeja, joilla varaudutaan väestön ikääntymiseen ja eliniän pitenemiseen. Siksi mahdollisia muutoksia ei pidä tehdä hätäisesti eikä yksittäisten säästöpaineiden ohjaamina.
Eläketurvakeskuksen tuore pitkän aikavälin PTS-laskelma (etk.fi) vahvistaa tätä kuvaa. Laskelman mukaan työeläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläkeuudistuksen jälkeen aiempaa vahvemmat. Merkittävä muutos on, että työeläkemaksuille ei näy nyt nousupainetta. Yksityisen sektorin palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on sovittu 24,4 prosenttiin palkasta vuoteen 2030 asti, ja peruslaskelmassa maksutaso alkaa tämän jälkeen jopa laskea.
Osaketuottojen merkitys kasvaa
Hyvä uutinen ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme suhtautua tulevaisuuteen huolettomasti. PTS-laskelman keskeinen viesti on, että sijoitustuottojen – erityisesti osaketuottojen – merkitys eläkkeiden rahoitukselle kasvaa. Eläkeuudistus mahdollistaa aiempaa suuremman osakepainon, mikä nostaa pitkän aikavälin tuotto-odotusta. Samalla se tarkoittaa, että sijoitusmarkkinoiden heiluntaa on siedettävä nykyistä enemmän.
Avainsana on pitkäjänteisyys. Eläkesijoittaminen ei ole kvartaalipeliä vaan sukupolvien yli ulottuvaa vastuunkantoa. Sijoitusten arvo vaihtelee lyhyellä aikavälillä, mutta järjestelmätasolla vahva vakavaraisuus, laaja hajautus ja pitkä sijoitushorisontti antavat hyvät edellytykset kantaa riskiä hallitusti.
Työkyvyn tulee riittää eläkeikään asti
Samalla on syytä muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyys ei ratkea vain sijoitustuotoilla. Tarvitsemme korkeaa työllisyyttä, pidempiä työuria ja ennen kaikkea työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja pystyvät jatkamaan pidempään. Pelkkä eläkeiän mekaaninen nostaminen ei auta, jos työkyky ei kanna sinne asti.
Eläkekeskustelua tarvitaan, mutta sen pitää perustua faktoihin ja pitkään näkymään. Suomen työeläkejärjestelmä on rakennettu kestämään aikaa, väestömuutoksia ja markkinoiden vaihtelua. Siksi sitä kannattaa kehittää kuten tähänkin asti: pitkäjänteisesti, harkiten, asiantuntijatietoon nojaten ja luottamusta vahvistaen.
Mikko Mursula
toimitusjohtaja, Ilmarinen
Lisää aiheesta
Työkyky ei synny täydellisestä aamurutiinista
Aikainen herätys, lasi vettä, hengitysharjoitus, treeni ja kylmä suihku ennen työpäivää. Vielä muutama vuosi sitten lähes kilpailtiin siitä, kuka herää aikaisimmin, mittaa eniten ja optimoi tehokkaimmin. Jos omasta täydellisesti optimoidusta aamurutiinista poikkeaa, onko päivä jo epäonnistunut?
Tuleeko loma aina tarpeeseen?
Entä jos tuleva vuosi olisi sellainen, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?
Moni nainen voisi olla yrittäjä, mutta miettii vielä hetken
Naisyrittäjien määrä on pysynyt viime vuosina melko tasaisena: noin joka kolmas yrittäjä on nainen. Yrittäjyys ei siis ole naisille vieras ajatus, mutta usein jokin estää ottamasta ensiaskelta ja aloitus lykkääntyy.