Moni nainen voisi olla yrittäjä, mutta miettii vielä hetken
Naisyrittäjien määrä on pysynyt viime vuosina melko tasaisena: noin joka kolmas yrittäjä on nainen. Yrittäjyys ei siis ole naisille vieras ajatus, mutta usein jokin estää ottamasta ensiaskelta ja aloitus lykkääntyy.
Missä naisyrittäjät ovat ja missä he eivät ole?
Suomessa naisyrittäjyys painottuu pienimuotoisempaan yrittäjyyteen asiantuntijatyöhön, hyvinvointiin ja arjen palveluihin. Nämä ovat aloja, joilla syntyy arvoa, mutta harvemmin otsikoita.
Kasvuyrityksissä, viennissä ja työnantajayrittäjinä naisia on vähemmän, osin siksi, että yrittäjyyden pelisäännöt suosivat nopeaa ja pääomavaltaista kasvua sekä suuria riskejä. Sellaista, joka ei sovi kaikkien elämäntilanteeseen.
Minkä pitäisi muuttua, jotta useampi lähtisi yrittäjäksi?
Yrittäjyys kiinnostaa ja siihen suhtaudutaan aikaisempaa myönteisemmin. Moni kokeilee sitä hetkittäin tai sivutoimisena, koska yrittäjyyttä ei nähdä turvallisena. Kynnys madaltuu ja lopullisen loikan uskaltaa tehdä, kun kaikkea ei tarvitse laittaa kerralla likoon. Sellainen yrittäjyys kiinnostaa, joka ei vaadi heti työntekijää, lainaa ja valvottuja öitä. Yrittäjäksi lähtöön vaikuttavat keskeisesti sosiaaliturva ja taloudellinen ennakoitavuus. Jännitämme parhaillaan, lisääkö hallituksen esitys yrittäjien eläkeuudistuksesta uskallusta hypätä yrittäjäksi.
Myös mielikuvat yrittäjyydestä vaikuttavat: startup-tarinoiden rinnalle tarvitaan näkyvyyttä tavallisille pienyrityksille, jotta useampi tunnistaa niissä itsensä ja näkee yrittäjyyden vaihtoehtona. Kiinnostus ja osaaminen ovat jo olemassa, mutta tarvitsemme hieman lisää rohkeutta, kannustusta ja esikuvia. Kun nämä loksahtavat paikoilleen, ei tarvitse ihmetellä, miksi useampi nainen ryhtyy yrittäjäksi.
Työelämä ei ole kaari, vaan polku, jossa on eri vaiheita
Haluan tuoda esille yhden rohkean naisyrittäjän, jonka kanssa minulla on ollut ilo keskustella. Mikro- ja yksinyrittäjien toiminnanjohtaja Liisa Hanén kuvaa omaa oppimatkaansa yrittäjäksi seuraavasti:
”Jos katson uraani taaksepäin, siinä ei ole ollut yhtä selkeää polkua, vaan sarja tietoisia hyppyjä tuntemattomaan. En ole rakentanut uraa varmuuden varaan, vaan uteliaisuuden. Olen työskennellyt Englannissa ja Espanjassa ja palannut useamman kerran Suomeen. Ura on polveillut useammalla toimialalla sekä palkkatyössä, yrittäjänä ja työnantajayrittäjänä.
Opin, että uskaltamalla lähteä, voi päätyä paikkoihin, joista ei olisi voinut haaveilla. Uransa suuntaa voi myös muuttaa, maata voi vaihtaa, ja ihan vaan koska haluaa. Rohkein hyppy oli yrittäjäksi siirtyminen, joka opetti, että oma potentiaali kasvaa vain käyttämällä sitä. Samalla joutui ottamaan uudella tavalla vastuuta omasta taloudestaan. Matka on tuonut minut siihen, että pystyn tänään hyödyntämään kaikkia aiempia oppejani ja tekemään merkityksellistä työtä.”
Eniten on pelottanut aina ennen hyppyä
Liisa Hanén jatkaa: ”Minulta kysytään, missä kohtaa on pelottanut eniten. Vastaan, että joka kerta ennen hyppyä. Olen oppinut kysymään itseltäni yhden kysymyksen. Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Kun pelot kirjoittaa auki, huomaa jotain olennaista. Mikään niistä ei ole lopullista. Kaikesta voi selvitä ja oppia. Usein pahimmat pelot ovat lopulta paljon pienempiä kuin ne mahdollisuudet, joita jää käyttämättä, jos ei uskalla.
Matkalla auttavat verkostot, kova työ ja keskeneräisyyden sietäminen. Varmuus syntyy vain tekemällä. Ura ei ole suora viiva, vaan sarja suunnanmuutoksia ja virheitä. Tärkeintä on uskaltaa käyttää potentiaaliaan.”
Yrittäjyyttä omilla ehdoilla
Tulevaisuus ei ole koskaan täysin varma. Yrittäjänkään ei tarvitse tietää kaikkea etukäteen. Naisille yrittäjyys on usein yksi osa elämää muiden tärkeiden asioiden rinnalla. Jokaisen pitäisi saada rakentaa yrittäjyytensä omalla tavallaan, pienesti tai suuresti, yksin tai työnantajana, kasvua tavoitellen tai oman osaamisensa varaan.
Todellinen rohkeus ei synny pelottomuudesta. Se syntyy siitä, että ympärillä on riittävästi turvaa, tukea ja asiantuntijoita, joiden puoleen voi kääntyä silloin, kun sitä tarvitsee.
Minna Hakkarainen
osastonjohtaja, Ilmarinen
Lue lisää:
- YEL-uudistuksesta päästy sopimukseen – eläkemaksujen perusteeksi ehdotettu niin sanottua valinnanvapausmallia
- Rohkea hyppy tuntemattomaan – Nuori yrittäjä tarttui tilaisuuteen
- Miten mikroyrittäjän kannattaa verrata työeläkeyhtiöitä?
- Yrittäjän oma työkyky on koko yrityksen turvaverkko
Yrittäjä, puuttuuko sinulta vielä YEL-vakuutus?
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.