Yrittäjän oma työkyky on koko yrityksen turvaverkko

Yrittäjän vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta rooleja on useita. Työllistäessään muita hän toimii samanaikaisesti omistajana, johtajana, esihenkilönä, HR-ammattilaisena sekä usein myös oman alansa kovana substanssiosaajana. Miten yrittäjän kuormitus näkyy pienyrityksen arjessa?

Yrittäjän oma jaksaminen ja laajemmin työkyky ei ole vain henkilökohtainen asia. Se vaikuttaa myös siihen, miten hän johtaa yritystään – ja sitä kautta myös työntekijöiden työkykyyn. Pienyrityksissä yrittäjän kuormitus näkyy heti arjessa, sillä vuorovaikutus on useammin suoraa, henkilökohtaista ja epämuodollisempaa kuin suuremmissa.

Yrittäjän sairastuminen, taitojen ruostuminen tai vakavampi työkyvyttömyys voivat uhata koko yrityksen ja sen tarjoamien työpaikkojen olemassaoloa.

Sitkeys kantaa, mutta ei yksin riitä

Ymmärtääksemme yrittäjien tilannetta, keräsimme 111 työkykyarviota vetovastuussa olevilta yrittäjiltä. Vastaajat edustavat hyvin valikoitua joukkoa näistä työnantajista. He ovat yrittäjiä, jotka halusivat kertoa työkyvystään ja arjestaan.

Yksi asia nousee selvästi esiin: yrittäjä ei helposti jää sairauslomalle, vaikka mahdollisuus Kelan sairauspäivärahaan alkaa jo kolmannesta sairastamispäivästä lähtien. Sekä oma kartoituksemme että tutkimukset osoittavat, että yrittäjä jatkaa työtään usein myös silloin, kun oma vointi tai jaksaminen reistailee. Hän ratkoo yrityksen ja tiimin pulmia päivästä toiseen, vaikka oma vointi ei olisi paras mahdollinen.

Sitkeys on yrittäjälle vahvuus, mutta työkykyä ei pidä rakentaa pelkän sitkeyden varaan.

Poissaoloja vähän, silti kuormitus näkyy arjessa

Kartoituksessamme neljä viidestä kertoi, ettei heillä ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Samaan aikaan moni vastaaja kuitenkin kertoi sairauksien tai oireiden vaikuttavan tekemiseensä työssä tai vapaa-ajalla.

Vähäiset poissaolot eivät todennäköisesti tarkoita, että yrittäjät olisivat tavallista terveempiä. Moni jatkaa työntekoa tilanteessa, jossa jaksaminen ja palautuminen ovat koetuksella. Vain puolet arvioi olevansa työkykyisiä vanhuuseläkeikäänsä saakka.

–  Tyypillinen riski yrittäjän työkyvylle on työnteon rajattomuus. Työpäivät ovat pitkiä, ja usein työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Yrittäjien työkykyriskeihin tässä ajassa vaikuttaa erityisesti taloudellinen epävarmuus, Ilmarisen tutkimuspäällikkö Sara Lindström kuvaa tuloksia.

Kartoituksemme yrittäjät arvioivat osaamisensa vahvaksi, mutta palautuminen oli hankalampaa. Yöuni sekä vire ja energisyys erottuivat osa-alueina, joissa monella vastaajalla oli haasteita. Tämä on yrittäjän työkyvyn kannalta tärkeä havainto. Työ voi sujua ja osaaminen riittää, mutta palautumisen haasteet voivat silti kasautua arjessa. Vaikka yrityksen pyörittäminen ja muiden työn johtaminen vievät helposti huomion, myös omasta palautumisesta ja työkyvystä on pidettävä huolta.

Tyypillinen riski yrittäjän työkyvylle on työnteon rajattomuus. Työpäivät ovat pitkiä, ja usein työ ja vapaa-aika sekoittuvat.

Sara Lindström, tutkimuspäällikkö

Työkykyongelmien ennaltaehkäisy kannattaa – mutta yrittäjä jää liian yksin

Kun yrittäjä palkkaa yritykseensä apukäsiä, hänellä on velvollisuus oman YEL-vakuutuksensa lisäksi hankkia TyEL-vakuutus työntekijöilleen. Eläkejärjestelmien erojen takia työeläkeyhtiö voi tarjota erilaisia palveluja vain työntekijöiden työkyvyn johtamiseen, mutta ei yrittäjien erityistarpeisiin. Käytännössä liian usein kohtaamme yrittäjät vasta, kun vastaanotamme ammatillisen kuntoutuksen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksen.

Emme vielä tiedä miten ennusteet monimuotoisista työnteon ja ansainnan muodoista sekä erilaisten itsensä työllistämisen tapojen lisääntymisestä toteutuvat. Sen kuitenkin tiedämme, että suomalaisten työkyvyn tukemisen tarve ei vähene väestön ikääntyessä. Työkykyä tukevien palvelujen tulisi tasaveroisesti tavoittaa heidät kaikki.

Lue lisää

• Yrittäjän hyvinvointi ja työkyky
• Hyvä huominen on ratkomista vaille vamis – Olemme mukana yrittäjien matkalla

Lähteet

• Joensuu, M., Selander, K., Koponen, P. & Laitinen, J. (2024). Työkyky, palautuminen ja työssä suoriutuminen. Teoksessa Väänänen, A., Toivanen, M., Selander, K., Joensuu, M. & Airaksinen, J. (toim.) Työn Suomi. Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Pärnänen, A. & Sutela, H. (2026). Tulevaisuuden työn eri muodot. Työn tuuli 1/2026, 15–22.
• Tilastokeskus (2026). Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto vuodelta 2024.