Yhä harvempi hakee ammatillista kuntoutusta
Ilmariseen tulleiden ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrä jatkoi laskuaan. Laskua edellisvuodesta oli seitsemän prosenttia.
Vuonna 2025 uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen 2 510, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Oikeus kuntoutukseen myönnettiin Ilmarisessa keskimäärin 43 prosentille hakijoista, ja kuntoutuspäätöksen sai keskimäärin 11 päivässä.
Ilmarisen kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyajat olivat työeläkealan keskimääräistä käsittelyaikaa nopeammat. Kuntoutuksen läpikäyneistä 80 prosenttia palasi takaisin joko työhön tai työnhakijaksi.
Mielenterveyssyyt tekevät kuntoutumisesta haastavampaa
Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehto silloin, kun muut työhön paluun keinot eivät riitä tai ole mahdollisia – ja kun työkyky on heikentynyt niin paljon, että on vaarana menettää se kokonaan.
Parhaiten kuntoutus onnistui silloin, kun taustalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus ja kun henkilö oli työsuhteessa kuntoutusta hakiessaan. Jos kuntoutuksen taustalla ovat mielenterveyssyyt, on kuntoutuminen takaisin työhön haastavampaa.
– Ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärät ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Syynä tähän ovat muun muassa osasairauspäivärahan käytön lisääntyminen työhön paluun tukena sekä työterveyshuollon tarjoamien työkokeilujen yleistyminen, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen kertoo.
Ammatillinen kuntoutus auttaa työhän paluussa, mutta ei voi korvata puuttuvaa hoitoa
Ammatillista kuntoutusta haetaan usein melko lievillä mielenterveyden häiriöillä, joihin ei liity todennäköistä työkyvyttömyyden uhkaa lähivuosina. Näissä tapauksissa ammatillinen kuntoutus ei ole oikea vaihtoehto, ja hakija saa kielteisen päätöksen. Kielteisen päätöksen perusteena on usein myös hoidon puuttuminen, sen riittämättömyys tai se, että hoito on vasta alkamassa tai selvästi kesken.
– Ammatillinen kuntoutus ei voi paikata puutteellista tai keskeneräistä hoitoa, Halonen painottaa.
– Tärkeintä olisi tunnistaa mielenterveyden häiriöt varhain sekä hoitaa ja tukea ihmisiä aktiivisesti terveydenhuollossa. Keskeinen ongelma on myös psykiatrisen hoidon resurssipula, Halonen jatkaa.
Ilmarisessa on otettu käyttöön uusi asiakaslähtöinen kuntoutuksen palvelukonsepti. Tänä vuonna Ilmarisen ammatillinen kuntoutus keskittyy entistä enemmän tiiviiseen ja aktiiviseen uravalmennukseen sekä nopeaan työhön paluuseen.
Lisätiedot:
- Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi
Lue myös:
Ajankohtaista
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän – ilmiö ei rajoitu asiantuntijatyöhön
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän. Asiantuntijatehtävissä tämä on yleisintä, mutta työssä pidempään jatkavia löytyy myös fyysisesti kuormittavista ammateista, kuten siivous- ja sairaanhoitotyöstä. Tiedot selviävät Ilmarisen työuraindeksistä.
Vetävätkö datakeskusinvestoinnit rakennusalan työllisyyden nousuun? Ilmarisen suhdanneindeksi ei vielä näytä käännettä
Työntekijämäärä väheni elokuussa Ilmarisen suhdanneindeksin yrityksissä 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusalan työntekijämäärä väheni peräti 1,8 prosenttia. Rakennusalan työllisyys supistui erityisesti Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa nähtiin hienoista kasvua.
Kysely: Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä kolmen vuoden ero
Lähes kuusi kymmenestä uskoo jäävänsä eläkkeelle myöhemmin kuin haluaisi. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä on keskimäärin noin kolmen vuoden kuilu. Noin joka toinen epäilee työkykynsä kestämistä eläkeikään asti. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi hieman yli 1 000 henkilöä.