AMMATILLINEN KUNTOUTUS TOI AIKALISÄÄ YRITTÄJÄN ELÄMÄN SUUNNITTELUUN

29.9.2015
|
Artikkeli
image

Äidillä on paha patti rinnassa. Leikata pitää ja saada hoitoa, tukkakin lähtee. Äiti voi siksi olla välillä vähän huonolla tuulella. Tähän tapaan jutteli Riitta Hakulinen 2- ja 4-vuotiaille lapsilleen alkuvuodesta 2013. Rintasyöpä oli nuorelle äidille ja yrittäjälle kriisi, joka kääntyi lopulta vahvuudeksi ja kirkasti myös ammatilliset tavoitteet.

– Lapset olivat kovin pieniä, se oli ajatusten keskellä kaikkein raskainta, kiteeläinen Riitta Hakulinen muistelee.

Vieläkään Hakulisen perheessä lapsille ei ole mainittu sanaa syöpä. Jossain vaiheessa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, mutta juuri nyt vanhemmat välttävät lasten huolta. Esikoinen Samuli aloitti syksyllä koulun, Eeli on reipas tarhalainen.

Opettajasta yrittäjäksi

Syyskuisena maanantaina pari vuotta diagnoosin jälkeen mikään Riitta Hakulisen hymyilevässä olemuksessa ei paljasta sitä, miten syvissä vesissä sinnikäs nainen on lopulta kahlannut. Hakulinen on hieroja-yrittäjän roolissaan. Tohmajärven hoitopisteessä useampi asiakas saa helpotusta Hakulisen taitavissa käsissä kerran viikossa.

Riitta Hakulinen valmistui filosofian maisteriksi ja äidinkielen opettajaksi vuonna 2002. Tiedonhalu ja etukeno kohti uutta veivät sittemmin johtamisen erikoisammattitutkintoon, luokanopettajan pätevyyteen ja lopulta hermoratahieronnan opintoihin.

– Olin kahdeksan vuotta Ammattiopisto Luovilla erityisopettajana. Sitten tuli aika perheen perustamiselle. Perhevapaalla vahvistui ajatus, että opettajan uratie on kuljettu loppuun.

Hakulinen nautti äidin roolistaan, samaan aikaan mielessä kyti ajatus yrittäjyydestä. Toimelias nainen perusti yrityksen, jossa hän pystyi yhdistämään kaksi mieleistään asiaa – kirjoittamisen ja hermoratahieronnan. Haalev-nimisen yrityksen pääpaikka sijaitsee Kiteellä. Freelancer-toimittajalle työtä on riittänyt paikallislehdessä. Toimeentulo koostuu suunnilleen puoliksi kummastakin ammatista.

YEL – yrittäjän aito turva

Yrittäjän eläkevakuutus YEL – sen merkityksen Riitta Hakulinen oli viisaana naisena ymmärtänyt ajoissa. Hän oli valinnut YEL:in työtulorajakseen realistisen summan tietäen, että työtulo vaikuttaa niin kertyvään eläkkeeseen kuin myös muihin sosiaalietuuksiin. Sairastuminen merkitsi yrittäjälle 10 kuukauden sairauslomaa. Järkevästi valittu työtulotaso takasi sen, että sairausloman ajan Hakulinen sai kunnollista sairauspäivärahaa.

– Leikkaus ja hoitotoimenpiteet Pohjois-Karjalan keskussairaalassa menivät hienosti. Sain todella hyvää hoitoa. Olin tasapainoinen ja rauhallinen. Henkistä takapakkia tuli sitten myöhemmin.

Rintasyövän sairastaminen on kova paikka. Hoidoista selviytyminen on yksi vaihe, monelle vielä kovempi taistelu on taklata pelot ja voittaa uudelleen luottamus elämään. Tuore yrittäjä oli elämänsä risteyskohdassa. Jälkikäteen on helppo nähdä, että avoin keskustelu lääkärin kanssa ja vimma selvittää yrittäjän sosiaalietuuksiin liittyviä asioita toivat Riitta Hakuliselle sen, mitä hän nyt nimittää lottovoitoksi – tuen ammatilliseen kuntoutukseen.

Paineiden purkua

– Rinta oli leikattu, kainalon imusolmukkeita poistettu. Leikkauksen jälkeen käden nestekierto häiriintyy, tekemistä on säädeltävä käden ehdoilla. Tunsin itseni työkykyiseksi, mutta syöpäpolin lääkärille totesin, etten ehkä pysty tekemään hierontaa entiseen malliin. Toimittajan töiden laajentamistakin olin miettinyt. Luovuin ajatuksesta, sillä henkistä painetta yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ei siinä kaiken keskellä ollut enää varaa kasvattaa.

Lääkäri kirjoitti tarvittavan lausunnon ja ammatillisen kuntoutuksen hakemus lähti Ilmarisella etenemään.

– Alkuvaiheessa prosessi tuntui raskaalta. Vaan kun asiat etenivät, prosessi oli lopulta hyvin sujuva. Sain kuntoutusrahaa puolen vuoden ajan, kuukausittainen summa oli kaltaiselleni yrittäjälle merkittävä. Tuki mahdollisti pehmennetyn paluun työhön, kuten senkin, että uskalsin sairausloman jälkeen hankkia kunnollisen työtilan ja uuden hierontapöydän. Tein aluksi lyhennettyjä työpäiviä, ja sain vähitellen lisätä hierontamääriä. Pystyin varaamaan aikaa myös vesijumpalle ja muulle kuntoilulle. Kuntoutusraha antoi minulle aikaa selvitellä elämäni suuntaa.

Kuntoutusta myös yrittäjille

Yrittäjä on oikeutettu samoihin työeläkekuntoutuksen keinoihin kuin työntekijäkin. Kuntoutuksen asiantuntija Heidi Mannio Ilmariselta muistuttaa, että tuen määrää laskettaessa perusta on yrittäjän YEL-työtulo.

– YEL:in työtulo vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan eläkkeestä alkaen. Vuosityötuloksi kannattaa valita kohtuullinen taso. Vain sitä kautta yrittäjä voi varmistaa niin sairauspäivärahan kuin kuntoutustuenkin riittävyyden.

Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutuksessa vaihtoehtoja on useita: työkokeilu, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus, ammatillinen uudelleenkoulutus ja yrittäjyys.

– Yrittäjälle tuki on yleisimmin työkokeilua. Tällöin yrittäjä palaa pidemmän sairausloman jälkeen omaan työhönsä. Paluu tapahtuu pikkuhiljaa, yksityiskohdista sovitaan tapauskohtaisesti ja yritystoiminnan luonne huomioiden.

Yrittäjä voi myös täydentää aiempia opintojaan tai opiskella uuden ammatin. Ammatin vaihtaminen tosin on vaihtoehdoista viimeinen.

– Ammatinvaihto tarkoittaisi monelle yrittäjälle omasta yrityksestä luopumista, tähän yrittäjä ei välttämättä ole lainkaan halukas. Tällöin ratkaisua voidaan hakea esimerkiksi työnkuvaa muokkaamalla.

Usein kuntoutushakemusta edeltää sairauspäivärahajakso, ei kuitenkaan aina. Mannio tunnistaa nekin tilanteet, joissa yrittäjä sinnittelee jaksamisensa kanssa viimeiseen asti eikä pidä sairauslomaa edes vaihtoehtona.

– Ongelmat voivat olla monenlaisia masennuksesta lähtien. Jos selkä ei kestäkään enää raskaita pajatöitä, kuntoutuksen kautta ura voi jatkua vaikka bussikuskina. Työstään uupunut puheterapeutti voi kuntoutua takaisin työelämään kevennetyllä työmäärällä. Vaihtoehtoja on olemassa ja meidän tehtävämme on auttaa yrittäjiä löytämään niitä.

Heidi Mannio muistuttaa yrittäjiä myös elinkeinotuen mahdollisuudesta. Sellaiseen voi olla oikeutettu vaikkapa maansiirtokoneyrittäjä, joka pystyy jatkamaan työtään erikoispenkillä varustetussa ohjaamossa.

– Ammatillinen kuntoutus ja työelämässä jatkaminen on aina ykköstavoite niin ihmisen itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta.

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen
Kuvat: Miska Korpelainen