Palkka.fi-käyttäjänä voit nyt valita, mistä TyEL-laskusi tulee
Syyskuun puoliväliltä alkaen Palkka.fi-palvelun käyttäjät ovat voineet itse valita, lähettääkö Ilmarinen laskun TyEL-maksusta, vai muodostuvatko maksutiedot Palkka.fi-palveluun.
Valintamahdollisuus löytyy Palkka.fi:n yrityskäyttöliittymästä, ja koskee muutoksen jälkeen muodostuneita TyEL-maksuja. Valinta ei vaikuta takautuvasti jo muodostuneisiin maksuihin.
Laskutustapa valitaan Palkka.fi-palvelun Työnantajatiedot-välilehdellä, kohdassa Vakuutustiedot. Valinnan voi koska tahansa käydä muuttamassa uudelleen.
Uutta toiminnallisuutta ei ole kotitalouskäyttöliittymässä. Kotitalouksien TyEL-maksut muodostuvat edelleen Palkka.fi-palveluun, ja niitä pääsee tarkastelemaan Maksut-osiossa.
Mikä Palkka.fi?
Palkka.fi on verohallinnon ylläpitämä maksuton palkanlaskentaohjelma. Se on tarkoitettu pienille työnantajille ja kotitalouksille. Palkka.fi:ssä voi hoitaa kaiken palkanlaskentaan liittyvän kerralla. Kun ilmoitat tiedot maksamistasi palkoista palkka.fi:ssä, tiedot siirtyvät automaattisesti tulorekisteriin ja sieltä Ilmariseen.
Ajankohtaista
Ilmarisen hankkeessa etsitään konkreettisia keinoja tukea nuorten ensiaskeleita työelämässä
Ilmarinen käynnisti keväällä tutkimus- ja kehityshankkeen Hyvä alku – kestävät työurat nuorille, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten työkykyä ja kiinnittymistä työelämään. Toimialaksi valikoitui kaupan ala, koska se on Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Hankkeen asiantuntijana toimii Kaupan liitto.
Ilmarisen sijoitukset tuottivat 5,3 prosenttia eli 3,5 miljardia euroa, vakavaraisuus vahvistui
Työeläkeyhtiö Ilmarisen ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva. Sijoitustuotto oli tammi-kesäkuussa 5,3 prosenttia eli 3,5 miljardia euroa. Vakavaraisuus vahvistui, ja asiakashankinta oli hyvällä tasolla.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Länsi-Suomi erottuu talouden epätasaisessa käänteessä
Työntekijämäärä kasvoi heinäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Länsi-Suomessa kasvua oli 1,8 prosenttia, kun Etelä-Suomessa työntekijämäärä väheni 0,5 prosenttia. Alueiden ja toimialojen erot kertovat työllisyyden epätasaisesta elpymisestä.