Kaikki tiet veivät Roomaan – kannattaako siis aina suunnata osakemarkkinoille?
Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?
Sijoitusmarkkinat ovat voineet paksusti koronan puhkeamisen jälkeen. Keväällä 2020 markkinat romahtivat ennätyksellisen nopeasti, kun huolestuneisuus aiemmin tuntemattoman koronaviruksen vaarallisuudesta herätti kauhistusta.
Markkinoiden toipuminen kuitenkin käynnistyi melkein heti ja vuoden loppua kohti pääomamarkkinoiden toipuminen oli ennätyksellisen nopeaa. Vauhtia aina vuoden 2021 loppuun. Viime vuonna osakekurssit nousivat roimasti, ja sijoittajan kannalta markkinat olivat laaja-alaisesti suotuisat.
Mitä tapahtui, ja onko tilanne vuonna 2022 erilainen kuin lähihistoriassa?
Kun yrittää hahmottaa punaista lankaa markkinoiden logiikassa, ajatusketju on kuin antiikin tieverkostossa: kaikki tiet vievät Roomaan. Pääomamarkkinoiden ikuiseksi kaupungiksi ovat osoittautuneet osakemarkkinat. Ainakin viime vuoden loppuun saakka minkä tahansa ajatusketjun pystyi päättämään siihen, että osakkeisiin kannattaa sijoittaa.
Niin tai näin, aina osakemarkkinaan päin
Otetaan muutama esimerkki. Korona leviää ja aiheuttaa epävarmuutta talouden aktiviteetista. Tämä tarkoittaa Rooma-vertausta mukaillen sitä, että sekä finanssipolitiikkaa että rahapolitiikkaa ruuvataan elvyttäväksi. Tämä laskee korkoja, antaa tilaa likviditeetin lisääntymiselle ja tätä kautta osakemarkkinoiden nousulle.
Toinen esimerkki. Koronan leviämistä saadaan aisoihin maailmanlaajuisella rokottamisella. Tie ikuiseen kaupunkiin kulkee tässä tapauksessa talouksien toipumisen kautta. Kokonaistuotannon kasvu kiihtyy ja yritysten tulokset kohenevat kuin vuonokansan kunto olympialaisissa. Osakkeita kannattaa siis ostaa.
Mutta entä sitten inflaatio. Voi kauhistus. Kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed joulukuussa julkisti huolensa inflaation kiihtymisestä ja alkoi ennakoida rahapolitiikan kiristymistä, mitä kävi osakemarkkinoille?
Pienen empimisen jälkeen osakekurssit tietenkin kääntyivät nousuun. Korkein rahapolitiikkaviranomainen osoitti olevansa tilanteen tasalla ja huoli pääomamarkkinoiden tasapainon järkkymisestä painui taka-alalle. Valtatie Roomaan oli edelleen kulkukelpoinen.
Missä ovat reitin välietapit?
Jos tie Roomaan on teflonilla päällystetty, niin onko uusi aika pyyhkinyt historiaan osakemarkkinoiden riskit? Edellisen kerran uuden talouden nimeen vannottiin noin 20 vuotta sitten, kun maailmalaajuinen IT-kupla haki vauhtia tekno-osakkeiden nopeasta noususta.
Taloushistoria kertoo paitsi osakekurssien noususta myös niiden nopeasta laskusta. Kun esimerkiksi teknologiapainotteisen Nasdaq-indeksin alamäki alkoi vuoden 2000 paikkeilla, kurssilaskusta toipuminen vei 15 vuotta: noin vuonna 2015 indeksi oli nimellisesti siellä missä se oli alamäen alkaessa. Rooma löytyi, mutta sen hakemiseen meni aikansa.
Teknokuplan aikaan jälkiviisaus löytyi osakekurssien arvostuksesta. Monet uuden talouden osakkeet olivat kalliita suhteessa tuloksentekokykyyn ja muihin sijoitusvaihtoehtoihin.
Nyt tie ikuiseen osakekaupunkiin saattaa olla vielä avoin, mutta ura on selvästi kapeampi kuin vaikkapa vuosi sitten. Yhdysvalloissa rahapolitiikka kiristyy olennaisesti kuluvan vuoden aikana, kun taas euroalueella vannotaan edelleen inflaation väliaikaisuuden nimeen.
Väliaikaista vai pysyvää, kas siinäpä pulma. On selvää, että yritysten tuloskasvu hidastuu kuluvan vuoden aikana suhteessa viime vuoteen. Monet yritykset kuitenkin tahkoavat rahaa, eikä tuloskuplasta voida vielä puhua.
Entä sitten vaihtoehtoinen tuotto? Jos rahapolitiikka kääntyy aidosti kiristäväksi ja jos korkotaso nousee, osakkeille voi hyvinkin syntyä aito portfoliosijoittajan vaihtoehto perinteisistä korkosijoituksista. Tähän voi olla vielä matkaa, mutta tie ikuiseen kaupunkiin saattaa hetkeksi kadota.
Ehkäpä tie kulkee tälläkin kertaa Napolin kautta?
Esko Torsti
allokaatiojohtaja
Ilmarinen
@etorsti (Twitter.com)
Lue lisää
- Sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja turvaamme nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoitusta. Tutustu sijoitustoimintamme toimintatapoihin, periaatteisiin ja tuloksiin.
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.