Hyvä tietää – ensimmäisen työntekijän palkkaaminen
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on varmasti yrittäjän elämän ainutlaatuisempia ja jännittävimpiä tapahtumia. Vajaa puolet Suomen yrittäjistä kasvaa työnantajien sarjaan ja työllistää vähintään yhden henkilön.
Työntekijän palkkaaminen on iloinen asia: kertoohan se usein yrityksen kasvusta ja menestyksestä. Työnantajuus tuo mukanaan myös uudenlaisia vastuita. Työnantajayrittäjän on hyvä tietää ja tarkistaa, mitä tilanteessa tulee huomioida ja mitä laki työnantajalta odottaa.
YEL vai TyEL?
Eläkevakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus. Se on yrittäjälle pakollinen, aivan kuten sairausvakuutusmaksu. Eläkevakuutus takaa yrittäjälle eläkkeen ja on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Olipa työntekijöitä tai ei, yrittäjä vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksessa eli YELissä. Ellei sitten esimerkiksi yhtiömuoto vaikuta vakuuttamiseen siten, että työ vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.
Eläkevakuutus tarvitaan myös työntekijälle: näin työtekijällekin alkaa kertyä eläkettä. Yrittäjän palveluksessa oleva työntekijä vakuutetaan TyELissä. Näin tehdään aina, olipa työntekijöitä yksi tai useampia. Tai olipa työntekijä sitten kokoaikainen tai määräaikainen. Jo vähäinenkin työskentely ja yli 60 euron ansio kuukausitasolla vakuutetaan, jos työntekijä on 17–68-vuotias.
Miten se sitten hoituu? Helpointa on ottaa eläkevakuutus samasta eläkeyhtiöstä, missä yrittäjä itsekin on eläkevakuutettuna.
Jos yrityksessä on yksikin vakituinen työntekijä, työnantaja tekee Ilmarisen tai haluamansa eläkeyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. On tärkeää, että se tehdään heti, kun työntekijä on palkattu – viimeistään seuraavan kuukauden aikana.
Työntekijän palkkaus ja sen sivukulut
Ensimmäinen työntekijä on nyt siis palkattu, hurraa! Eläkevakuutuskin on hänelle otettu. Työnantajalla lakisääteisiä sosiaalivakuutusvelvoitteita on toki muitakin, enemmän kuin itse yrittäjälle. Työnantajan velvoitteita työeläkevakuuttamisen ohella ovat:
- Sosiaaliturvamaksu (kansaneläke ja sairausvakuutus)
- Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja sen liitännäisvakuutusten (työttömyysvakuutus ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutus) ottaminen työntekijöille
Nämä tarkoittavat käytännössä työnantajamaksuja eli sivukuluja palkan päälle. Otetaanpa esimerkki. Työntekijä, jonka kuukausiansio on 2 000 euroa, maksaa pakollisine sivukuluineen työnantajalle noin 2 650 euroa. Ilmarisen verkkosivuilla voi laskea tarkemmin esimerkin avulla, mitä sivukulut tarkoittavat käytännössä. Laskuri erittelee työntekijälle maksettavat palkkakulut, työnantajan muut kustannukset eli palkan sivukulut ja työntekijän palkasta vähennettävät kulut.
Tapaturmavakuutuksen ja sen liitännäisvakuutukset, työttömyysvakuutuksen ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen, työnantaja ottaa haluamastaan vakuutusyhtiöstä. Sosiaalivakuutusmaksut työnantaja maksaa kokonaisuudessaan työeläke- ja vakuutusyhtiölle ja perii työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä työntekijän maksuosuuden. Verottajalle maksetaan sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksun perii Työttömyysvakuutusrahasto.
Pakollisten kulujen lisäksi työnantajan on syytä varautua myös muihin lisäkuluihin kuten sairausloman ajan palkkaan, työterveyshuollon kustannuksiin sekä vanhempainvapaiden kuluihin. Näistä Kela korvaa osan.
Minna Palomurto
Yhteyspäällikkö,
Ilmarinen
Kenelle YEL-vakuutus? Lue lisää Ilmarisen verkkosivuilta.
Lisää aiheesta
Kesätyöntekijän ensimmäinen työpäivä – oletko vastassa turvallisena aikuisena?
Muistatko ensimmäisen kesätyösi ensimmäisen päivän? Saatoit olla innokas, mutta myös pelokas ja ihmeissäsi. Todennäköisesti sinua jännitti mahdottomasti. Se, miten asiat lähtivät lutviutumaan, riippui varmasti paljon siitä, miten sinut otettiin vastaan.
Oletko jäämässä eläkkeelle? Lue työterveyslääkärin vinkit
Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutosmuutos – paljon suurempi, kuin moni etukäteen osaa ajatella. Lue työterveyslääkärin käytännönläheiset vinkit, miten voit ennalta varautua uuteen elämänvaiheeseen.
Ajatustyössä tulokset tehdään yhdessä – ei yksin ongelmia ratkomalla
Ajatustyöhön on tarjolla paljon vinkkejä, joilla jokainen voi viilata omaa arkea: sulje ilmoitukset, priorisoi tehtäviä, lyhennä palavereita ja karsi viestintäkanavia. Entä jos parhaat ajatustyön parannukset eivät synnykään yksilön päätöksistä vaan yhteisestä kehittämisestä?