Mikä on arvojen arvo muuttuvassa työelämässä?

”Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara” on pahimmillaan klisee, jonka kuuleminen voi aiheuttaa akuutin kiukkureaktion – varsinkin, jos ristiriita oman kokemuksen ja kyseisen lausunnon välillä on jyrkkä. Mutta miten tähän on tultu?

Lähes kaikilla yrityksillä on omat ja parhaassa tapauksessa yhdessä sovitut arvot, jotka kuitenkin käytännössä voivat pölyttyä pöytälaatikossa. Arvoilla, jotka eivät elä yrityksen arjessa, ei ole mitään arvoa.

Googlen kuuluisa arvolause ”Don’t be evil” on vahva esimerkki siitä, että yrityksen toivoisi toimivan arvojensa mukaisesti. Googlelle kertyy tolkuttomat määrät dataa käyttäjistä ja olisi enemmän kuin toivottavaa, ettei tätä tietomäärää käytettäisi meitä vastaan. Tekoälyä hyödyntävät algoritmit voivat profiloida meitä mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla, ja meistä voi saada selville hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Google onkin häivyttänyt arvolauseen merkitystä ohjeistuksissaan.

Arvot ovat tärkeämpiä kuin koskaan

En todellakaan tarkoita sitä, etteivätkö arvot olisi tärkeitä. Nykyinen työelämä korostaa itseohjautuvuuden merkitystä, joten yhteinen arvopohja nousee entistä keskeisempään rooliin. Yhteisen arvopohjan kautta tiedämme, mitkä asiat ovat meille toiminnassa tärkeitä ja mitä asioita korostamme liiketoiminnassa.

Arvoilla on myös suuri merkitys henkilön työkyvyn kannalta. Ristiriita omien ja yrityksen arvojen välillä voi muodostua merkittäväksi kuormitustekijäksi. Esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia arvostava ihminen voi kokea työskentelyn tupakkayhtiössä vaikeaksi, sillä yrityksen tavoitteet ovat tällöin hyvin kaukana omista ihanteista. Erityisesti nuoret työhakijat voivat pohtia potentiaalisen työpaikan arvoja ja vastuullisuutta ennen paikan hakemista.

Työ on monelle ihmiselle yksi keskeinen keino itsensä toteuttamisessa ja elämän mielekkyyden kokemisessa. Siksi sekä yksilöiden että organisaatioiden on välttämätöntä panostaa arvojensa kirkastamiseen ja myös toimia niiden mukaisesti.

Vastuullisuus on hyvää bisnestä

Arvojen ajatteleminen vie ajatukset yritystoiminnan eettisyyteen. Vastuullisuuden teema on noussut keskeiseksi vaikuttavaksi voimaksi, joka ohjaa sekä kuluttajien valintoja että myös yritysten toimintaa. Vastuullinen toimija on eettinen yrityskansalainen, joka ei toiminnallaan pyri vain lyhyen tähtäimen voittojen maksimointiin, vaan pyrkii luomaan laajempaa yhteistä hyvää.

Vastuullisuuteen kuuluu muun muassa henkilöstöön, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Monessa tapauksessa teemat kietoutuvat toisiinsa, kuten monimuotoisuuden edistämisessä ja osatyökykyisten työllistämisessä. Isoja muutoksia ja käytännön tekoja voi tehdä pelkästään muuttamalla asenteita. Me Ilmarisessa esimerkiksi ajattelemme, että myös osatyökykyinen voi olla työkykyinen, kunhan hänen työkyvystään pidetään huolta.

Vastuullisuutta korostavilla toimintatavoilla on moninaisia vaikutuksia yrityksen henkilöstöön ja ympäröivään yhteiskuntaan, mutta samaan aikaan myös yrityksen liiketoiminnan uudistumiseen. Samasta puusta veistetty henkilöstö ei ole yhtä innovatiivinen kuin erilaisten näkemysten ja taustojen yhdistelmä. Vastuullisesti toimivat yhtiöt ovat myös pitkällä tähtäimellä parempia sijoituskohteita.

Hyvä työkykyjohtaminen lähtee arvoista

Arvot eivät saa olla pelkkää jorinaa, ja erityisen totta tämä on työkykyjohtamisessa. Organisaation arvot liittyvät muun muassa organisaatiokulttuuriin, johtamiseen, vuorovaikutukseen organisaation sisällä ja erilaisten sidosryhmien kanssa sekä työn mielekkyyteen.

Suomalaisessa työelämässä on arvoihin perustuvassa johtamisessa kehittämisen varaa. Uskon, että jos yhteisesti hyväksytyt, arjessa elävät arvot ohjaisivat toimintaa nykyistä voimakkaammin, saataisiin tuloksena aikaan entistä parempaa työkykyä, organisaatioiden vastuullisuus uudelle tasolle ja samaan aikaan myös parempia liiketaloudellisia tuloksia.

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Work Goes Happy -sivustolla.