Tomi Hussi, muotokuva.
Blogit

Salli, älä syrji

Pride-viikko nostaa yhdenvertaisuuden valokeilaan. Sallivuuden ilmapiiri on onneksi vahvistunut vuosi vuodelta ja moniarvoisuus on entistä hyväksytympää. Suvaitsevuutta tarvitaan välttämättä myös työelämässä.

Yhdenvertaisuus on tullut kaapista

Vietin juhannusviikon perheeni kanssa Isossa Omenassa. Oli kiva ja samaan aikaan aika jännäkin nähdä jo lentokentällä mainoskylttejä ”You are in a Pride country now”. Ainakin New Yorkissa yhdenvertaisuus oli katukuvassa vahvasti esillä. Emme näyttäisi Suomessa olevan juurikaan isoa maailmaa perässä ainakaan some -keskustelujen valossa. Ja hyvä niin!

Terveen työyhteisön tunnuspiirre on tänä päivänä se, että jokaista arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Ahdistus kahlitsee ihmistä, kun taas avoin vuorovaikutus edistää samaan aikaan sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen uusiutumisen kannalta olennaista uusien ideoiden syntymistä. Muun muassa luovan luokan käsitteen luonut Richard Florida on puhunut paljon avoimen ja suvaitsevan ilmapiirin merkityksestä innovatiivisuuden taustalla.

Sekä-että ei ole mahdollista

Yrityksen yhdenvertaisuuslinjaukset ovat ohjenuora sille, miten ihmisten odotetaan työyhteisössä käyttäytyvän – ne voivat näkyä esimerkiksi yrityksen arvoissa tai henkilöstöpolitiikan dokumenteissa. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta arvot näkyvät arjessa. Toisaalta jokaisella työyhteisön jäsenellä on myös velvoite toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Organisaatiokulttuuri ohjaa käyttäytymistämme osaltaan myös tiedostamattamme.

Hienoimmillakaan lupauksilla ei ole kuitenkaan käytännön tasolla mitään merkitystä, jos ne eivät näy arjen vuorovaikutustilanteissa. Sallivuus, suvaitsevuus ja moninaisuuden arvostaminen ovat lopulta sangen mustavalkoisia asioita – ne joko toteutuvat tai jäävät toteutumatta.

Hyvä työelämä kuuluu kaikille

Näin Pride-viikollakin on hyvä muistaa, että syrjinnän taustalla on monenlaisia syitä. Seksuaalisen suuntautuneisuuden ohella esimerkiksi osatyökykyisyys, etninen tausta ja ikä voivat yhtä lailla olla syrjinnän taustalla. Minkäänlainen syrjintä millään perusteella ei ole oikein – piste. Paitsi epäoikeudenmukaista, se on myös haitaksi liiketoiminnalle.

Hyvän ja sallivan työelämän tulisi olla jokaisen perusoikeus. Siksi on erinomaista, että nämä teemat nousevat taas kerran laajempaankin keskusteluun. 

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja
Ilmarinen
@TomiHussi

  • Juhani Nissilä 7.7.2019 klo 14.19
    No, voihan sitä tämmöstäki kirjoittaa, jos ei ole muita kiiruita !
    Vastaa kommenttiin
  • Marccus 9.7.2019 klo 02.31
    Koskeekohan sama ajattelu myös niitä kasvottomia vakuutuslääkäreitä, jotka määräävät ihmisten hyvinvoinnista noin yleensä pelkkien papereiden ja tulosajattelun pohjalta?
    Vastaa kommenttiin
  • Patarouva 7.6.2022 klo 11.48
    Kannattaisko viedä tämäkin arvopohja sinne oman firman juoksuhautoihin asti? Perähikiän meininkiä vielä vuonna 2022
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 1.10.2026

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?

Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?

Blogit 28.9.2026

Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa

Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.

Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa

Blogit 17.9.2026

Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä

Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.

Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi