Senioreille oma ikäneuvola?

Terveystarkastuksilla on Suomessa pitkä ja kunniakas perinne. Arkkiatri Arvo Ylppö rakensi ja organisoi suomalaisen neuvolajärjestelmän, jonka vaikutus lapsikuolleisuuden vähentymisessä on ollut vertaansa vailla. Yhä edelleen pienet ja kasvavat lapset käyvät kasvun ja hyvinvoinnin seurannassa sekä saavat rokotuksissa hyvän vastustuskyvyn lapsuuden vakavia tartuntatauteja vastaan.

1970-luvun alussa työnantajille tuli velvollisuus järjestää työterveyshuollon palveluita työntekijöille. Tuolloin määrättiin lailla työpaikan turvallisuuden, erilaisten työpaikan vaarojen ja altisteiden kartoittamisen velvollisuus. Työterveyshuollon toiminnan seurauksena mm. vakavat asbestisairaudet ja keuhkojen työperäiset pölysairaudet on estetty ja mahdollisten sairauksien puheamista on seurattu. Harva työ enää sisältää altistumisen vaaraa terveyttä vaarantaville melulle, aineille, säteilylle tai mikrobeille. Työpaikat ovat muuttuneet turvallisiksi ja terveellisiksi.

Tavallisten kansantautien ja sairauksien hoito on kehittynyt lääketieteen tutkimuksen seurauksena. On syntynyt uusia hoitoja, lääkkeitä ja toimenpiteitä. Monia vakaviakin sairauksia voidaan lievittää, hidastaa ja jopa parantaa kokonaan, kunhan sairaus tunnistetaan riittävän varhain. Hyvä esimerkki on sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy. Sepelvaltimotaudin riskitekijät on mahdollista tunnistaa terveystarkastuksessa ja estää sairauden kehittyminen terveellisellä ravitsemuksella ja lääkehoidoilla. Tarvittaessa tukkeentuneet sydämen sepelsuonet voidaan avata pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksilla. Myös syövän hoito on tehostunut ja syöpäsairauksen paranemisen ennuste kehittynyt huimasti viime vuosina. Uusilla syöpälääkkeillä taudin kulku voidaan pysäyttää pitkäksi aikaa tai jopa parantaa kokonaan. Mitä aiemmin oireet on tunnistettu ja diagnoosi selvillä, sen tehokkaampi hoito on.

Terveydenhuollon kehittyminen näkyy konkreettisesti eliniän pidentymisenä. Sukupolvi toisensa jälkeen elää pidempään. Erityisen hyvä uutinen eliniän pidentymisessä on se, että olemme saaneet lisää nimenomaan toimintakykyisiä ja aktiivisia elinvuosia. Hoivan tarve ja sairastamisen aika seniori-ikäisellä ei nimittäin ole pidentynyt. Länsimaissa onkin iso joukko vireitä ja toimeliaita eläkeläisiä. Tätä kuvasti mm. tuore Ilmarisen Vanhuuseläkeläisten vointi ja vire -tutkimus, jonka mukaan neljä viidestä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä koki vointinsa ja vireeksi kaikin puolin hyväksi.

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee kuitenkin valitettavan usein säännöllisten terveystarkastusten päättymistä. Nyt on aika avata terveystarkastusten historiaan uusi lehti. Lasten ja työikäisten terveystarkastusten jatkumoksi tarvitaan vireille mutta vanheneville eläkeläisille systemaattisia terveydenhuollon ylläpitäviä palveluja. Kokonaisuutta voisi nimittää vaikkapa ikäneuvolaksi. Tavoitteena on huolehtia paremmin vanhenevan väestön terveydestä, kartoittaa yksilökohtaiset riskit, tarjota räätälöityjä seulontatutkimuksia ja madaltaa oireiden perusteella käynnistettävien tutkimusten aloittamista. Julkisen terveydenhuollon ohella myös yksityiset sote-alan palveluntarjoajat voisivat ottaa vastuuta tästä kasvavasta asiakaskunnasta.

Maailman muuttuessa resurssit kannattaa suunnata sinne, missä on tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa kansanterveyttä. Säännöllisillä ja ennaltaehkäisevillä terveystarkastuksilla on mahdollisuus lisätä hyviä ja toimintakykyisiä vuosia seniori-ikäisten elämään.

Seppo Kettunen
ylilääkäri, Ilmarinen

Lue lisää vanhuuseläkkeestä.

Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.