• Rohkeasti hyppy tuntemattomaan - hiilineutraaliuteen ilman vippaskonsteja

    Yksityiskohta sidosryhmäkeskustelun kuvituksesta. Joonas Lehtimäki / Tussitaikurit

    Työstimme Ilmarisessa viime vuonna uusia sijoittamisen ilmastotavoitteita, vaikka vanhat tavoitteet olisivat olleet voimassa vuoden 2020 loppuun. Maailma on muuttunut 2015 määriteltyjen tavoitteiden jälkeen niin paljon, että päivitystarve oli ilmeinen: nyt tähtäimessä on hiilineutraali sijoitussalkku vuonna 2035.

    Vanhat tavoitteet ovat mahdollistaneet monia ilmastoystävällisiä toimenpiteitä eri omaisuusluokissa. On kuitenkin selvää, että tieteelliset selvitykset kertovat karumpaa tarinaa kuin vuonna 2015.  

    Päätimme Ilmarisessa tavoitella hiilineutraaliutta EU:ta nopeammin. Tahtotila oli vahva ja tekemisen meininki kovaUlospäin kerroimme tästä vain varovaisesti, sillä mielestämme oli tärkeää kuunnella ja kuulla alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja odotuksia 

    Järjestimme aivan marraskuun alussa silmiä avaavan keskustelutilaisuuden, johon kutsuimme kansalais- ja ympäristöjärjestöjä, työntekijöiden ja työnantajien edustajia sekä akateemista osaamista. Iltapäivän aikana meille kerrottiin, kuinka tavoite sijoitussalkun hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä olisi pettymys 

    Hiilineutraali sijoitussalkku 2035 

    Silloinkaan emme vielä uskaltaneet sanoa, että sisäisissä keskusteluissamme vuosiluvuksi oli jo asetettu 2040. Joka tapauksessa otimme vakavasti iltapäivän aikana tulleen kehotuksen olla rohkeita. Käytännössä päätimme siis viilata tavoitteesta vielä viisi vuotta ja päästä samalle viivalle esimerkiksi Suomen valtion kanssa. 

    Työn pohjalta syntyi Hiilineutraalisuus 2035 -tavoite, jonka Ilmarisen hallitus hyväksyi vuoden lopussa. Ylimmän johdon tuella on helpompi lähteä kirittämään itseämme kohti hiilineutraaliutta. Ja mikä parasta, tässä kilpailussa voittaja on yhteinen planeettamme ja tulevat eläkkeensaajat. Toisin sanoen, toivomme mahdollisimman monen sijoittajan, yrityksen ja kuluttajan ottavan osaa ilmastotyöhön. 

    Tavoite on siis asetettu ja sitä ryhdymme jahtaamaan. Emme kuitenkaan vielä aukottomasti tiedä miten lopulliseen tavoitteeseen päästään. Urheilutermein voisi sanoa, että etenemme vahvasti kohti ensimmäistä välietappia. Jotta voimme asettaa uusia välitavoitteita ja saavuttaa seuraavat etapit, on meillä oltava tiedossa, mitä on tarkalleen saavutettu ja miten vaikuttava kukin välivaihe ja tehty toimenpide on ollut todellisten päästötasojen alentamiseksi.  

    Tammikuussa sovimme ensimmäiset viiden vuoden tavoitteemme. Niistä löytyy lisätietoa vastuullisen sijoittamisen käytännön ohjeistuksestamme ja tiivistetymmin täältä.

    Vaikutamme sijoituskohteisiin 

    Laskennallisesti sijoitussalkun päästöjä voidaan alentaa poistamalla kaikkein saastuttavimmat yhtiöt. Onko tällä kuitenkaan mitään vaikutusta todellisiin päästöihin? Ei kauheasti, koska sijoitusmarkkinat ovat globaalit ja tavallamme ajattelevat sijoittajat ovat vielä vähemmistönä. Tilanne kuitenkin muuttuu vauhdilla ja yhä enenevässä määrin sijoittajat kiinnittävät ilmastotekijöihin sekä muihin vastuullisuusasioihin huomiota.  

    Poissulkemistenkin merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä useampi niitä tekee ja poissulkemiset voivat toimia kannustimina muutokseen. Pelkällä poissuljennalla emme kuitenkaan voi vaikuttaa todellisiin päästöihin, mutta vaikuttamalla saamme yhtiöt kiinnostumaan omista päästöistään ja niiden vähentämisestä.   

    Jotta voimme sijoittaa eläkevaroja tuottavasti ja turvaavasti ja samalla toimia maapallomme kannalta kestävästi, haluamme jatkossakin vaikuttaa yhtiöihin ja saada niitä osaksi oikeudenmukaista siirtymää. Oikeudenmukaisessa siirtymässä huomioidaan päästövähennysten vaikutukset eri kehitysvaiheissa oleviin talouksiin, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. 

    Olemme vuoden 2019 aikana rakentaneet omaa vastuullisuustyökalua sijoituskohteiden analysointiin. Uuden työkalun yhtenä tehtävänä on seurata eri yritysten päästövähennystavoitteita ja todellisia päästöjä, ei pelkästään sijoituskohteiden omia suoria päästöjä vaan myös laajemman skaalan epäsuoria päästöjä. Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä asettamaan uusia, kunnianhimoisempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi. 

    Tiedostamme, että sijoituskohteiltamme vaaditaan paljon erilaista raportointia ja tiedonkeruuta. Isona sijoittajana meidän olisi helppoa lisätä vaatimuksia toisensa peräänmutta tunnemme vastuumme lisääntyvästä raportointitaakasta. Tulemme esimerkiksi pyytämään sijoituskohteitamme esittelemään ilmastonmuutoksen huomiointia osana liiketoimintaa ja strategiatyötä. Teemme sen vasta, kun olemme itse esitelleet oman näkemyksemme kevään 2020 yhtiökokouksessa. Jos pystymme tästä suoriutumaan, niin silloin voimme vaatia samaa myös sijoituskohteiltamme. 

    Tulemme jatkamaan maltillista poissuljentaa, kiristyvää vaatimusta fossiilisten käytöstä, aktiivista kehitystyötä uusien sijoitustuotteiden ja vertailuindeksien osalta sekä aktiivisuutta muun muassa yritystapaamisten, yhtiökokousosallistumisten ja vaikuttamisprosessien kautta. 

    Päättäväisesti, yhteistyöllä ja positiivisuuden kautta kohti hiilineutraaliutta on mottomme seuraavat vuodetKiitos kaikille keskustelussa mukana olleille mainioista mielipiteistä, odotuksista, sparrauksesta ja kannustuksesta! 

    Anna Hyrske  
    vastuullisen sijoittamisen päällikkö  
    Ilmarinen  
    @AnnaHyrske 

    PS. Alta löydät marraskuisen sidosryhmäkeskustelumme tapahtumakuvituksen. Sen on tehnyt Tussitaikurien Joonas Lehtimäki.

    TT-Ilmarinen-Carbon-Neutrality-Discussion-20191105-WEB-3000px (1).jpg


    3 kommenttia

    jali karjalainen

    Noo prof Joseph Franciso Purdue Yliopisto. ilmakehän kemia, sanoo, että jos fluoripäästöt lisääntyvät, voi infrapuna ikkuna sulkeutua kuten Nasan tutkijat. Siis ilmaan tulisi tehokkaimpia lämmön pidättäjiä kuin nyt on

    raimo laine

    Kai Te sitten vielä hoidatte eläkkeitäkin ?

    Sami Kelhä

    Tietenkin! Tehtävämme on varmistaa, että asiakkaamme saavat työstään ansaitsemansa eläkkeen.

    Lisää kommentti