Pikakurssi etäjohtamiseen
Muutamassa päivässä valtaosa asiantuntijaorganisaatioista on siirtynyt koronaviruksen vaikutuksesta etätyöhön. Ajatellaan, että työn tekeminen jatkuu normaaliin tapaan, fyysinen paikka vain on eri. Moni kuitenkin kohtaa nyt ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden työelämän vaatimukset.
Aloitetaan siitä, että nyt pitäisi osata kytkeytyä kotoa käsin työpaikan järjestelmiin ja käyttää digitaalisia viestintäkanavia työkavereiden ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Tähän toivottavasti saa apua esimieheltä ja työkavereilta. Teknisten tehtävien lisäksi pitäisi myös löytää keinot johtaa omaa työskentelyään, huolehtia ergonomiasta sekä työn tauotuksesta etätyössä. Nyt on itse luotava ne rakenteet, joilla saa työmoodin päälle.
Asiantuntijat ovat suositelleet, että aamurutiinit hoidetaan normaalisti; puetaan päälle ja ehkä jopa käväistään kävelyllä ennen töiden aloittamista. Näin keho ja mieli tunnistavat tutut kuviot ja virittyvät oikealle taajuudelle.
Esimiehen läsnäoloa kaivataan etätyössä
On usein todettu, että etätyön suurin este on esimies. Sellaisissa yrityksissä, joissa esimiesten koulutukseen, etätyön pelisääntöihin sekä vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei ole satsattu riittävästi, etätyö on etäännyttänyt ihmisiä. Nyt on yritysten ja esimiesten otettava pikakurssi hyvään etäjohtamiseen.
Mitä sitten esimiehen olisi hyvä pohtia? Jos oma porukka on ollut pääsääntöisesti työpäivät samassa paikassa, on esimies voinut huomioida jokaisen, kysellä kuulumisia, käydä kahvilla ja huolehtia hyvästä työvireestä. Nyt on siirrytty etäjohtamisen maailmaan. Ja koska maailma näyttäytyy epävarmana, tarvitaan läsnäoloa kaksin verroin. Mieti siis esimies, mikä on sinun tapasi virtuaalisesti huomioida jokainen päivittäin. Miten pysyt kartalla siitä, ettei etätyössä puurtaminen ala kuormittaa ketään liikaa?
Esimiehen läsnäoloa on tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esimies on tiimilleen tavoitettavissa sekä henkisesti läsnä.
Jaa hyvät käytännöt
Esimiehen kannattaa luoda itselleen systemaattinen rutiini soitella omaa väkeä läpi ja kysyä, miten työt sujuvat, miten kukakin jaksaa ja mitä kaipaa tuekseen. Lisäksi pitää huolehtia, että porukalla on riittävästi virtuaalipalavereita, joissa voidaan yhdessä käydä tilannetta läpi. Yhteinen keskusteluympäristö auttaa tiedon jaossa ja yhteishengen ylläpitämisessä. Ja kannattaa myös kannustaa ihmisiä olemaan tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Toisesta ihmisestä välittäminen korostuu hankalana aikana. Ja tietenkin myös esimiehen pitää huolehtia omasta jaksamisestaan.
Ne työpaikat, joissa on totuttu etäjohtamiseen ja siihen, että työkaverit ovat maantieteellisesti hajallaan, ovat nyt askeleen edellä. Laittakaa te verkostoissanne jakoon hyviä johtamisen ja yhteydenpidon käytäntöjä. Huolehditaan yhdessä siitä, että kukaan ei tipahda tässä kohtaa.
Marjo Itäaho
työkykypäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää:
-
Leena Munter 2.4.2020 klo 11.21
Hyvä Blogi Marjo! Tärkeitä asioita juuri nyt.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Eläkejärjestelmä ei ole vain ikäihmisille – myös nuorten tulevaisuus on turvattu
“Eläke? Sehän on vasta joskus kaukana tulevaisuudessa." Näin moni nuori ajattelee, eikä ihme. Eläkeikä tuntuu niin etäiseltä, että sen miettiminen voi tuntua turhalta. Silti on hyvä hahmottaa, mistä tuleva eläke koostuu ja koska se on mahdollista saada. Eläkejärjestelmää myös uudistetaan parhaillaan, jotta se pysyisi kestävänä ja reiluna myös meille, jotka olemme työuramme alussa.
Työtä hyvällä sydämellä – työkyvyttömyyseläkkeiden takana on aina inhimillinen tarina
Aloitin työni Ilmarisessa työkyvyttömyyseläkkeiden parissa keväällä 2025. Olen siis vielä suhteellisen uusi ilmarislainen, joka suhtautui etukäteen hiukan epäillen työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyn prosessiin. Nyt voin sanoa, että jo lyhyessä ajassa silmäni ovat avautuneet aivan uudella tavalla.
Olisiko nyt otollinen aika sopia yrittäjien eläketurvan parannuksista?
Käymme Ilmarisessa päivittäin keskusteluja yli sadan yrittäjän kanssa. Useimmiten YEL-vakuuttaminen sujuu mutkattomasti. Kuitenkin kaksi merkittävää haastetta nousee esiin: YEL-työtulon määrittelyn tulkinnanvaraisuus sekä rahastoinnin puute. Nämä ovat nousseet myös julkisessa keskustelussa esiin syksyn mittaan.