Menestystä työkykyjohtamisella?

Otsikon kysymyksen esitin Kauppalehden Menestyjät -tapahtumassa Ilmarisen puheenvuorossa. Jo muutama luku Finterveys 2017 -tutkimuksesta liittyen suomalaisten terveyteen pysäyttää: 60 prosentilla naisista on korkea kolesteroli, 75 prosenttia miehistä on vähintään ylipainoisia ja 25 prosenttia nukkuu mielestään liian vähän. Työkyvyn käsite on vielä laajempi.

Työkyvyn pohjana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, mutta työkyvyssä on kyse aina myös itse työstä ja sitä kautta myös esimerkiksi osaamisesta ja motivaatiosta. Ihminen voi olla työkyvytön yhteen työhön, mutta työkykyinen tai osatyökykyinen toiseen työhön. Työn muutos on tuonut työelämään uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia riskejä ja uudessa mittakaavassa. Väestö vanhenee, töissä ollaan pidempään ja toisaalta työelämään on tullut sukupolvi, jonka odotukset työlle ja johtamiselle voivat olla erilaiset.

Työkyvyttömyyseläkkeet ja pitkät sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun ja yksi merkittävä tekijä on mielenterveysongelmien kasvu, joka on noussut tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle työkyvyttömyyden syynä. Viime vuonna noin 20 000 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Jokainen työkyvyttömyystapaus, joka saadaan ennaltaehkäistyä tai ihminen kuntoutettua takaisin työelämään on inhimillisesti arvokasta. Se on myös taloudellisesti kannattavaa. Tekemätön työ maksoi suomalaisille yrityksille 3,6mrd euroa (Lähde: Tekemättömän työn katsaus 2019) ja mielenterveysongelmien kustannukset Suomessa ovat 5,3% BKT:sta (Lähde: Työterveyslaitos). 

Hyvä henkilöstökokemus tuottaa hyvää asiakaskokemusta

Toinen näkökulma on henkilöstön hyvinvoinnin merkitys yrityksen tulokseen ja uudistumiseen. Mitä osaavampia me olemme ja mitä paremmin me työssä voimme, sitä paremmat edellytykset meillä on auttaa yritystä liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Hyvinvoiva henkilöstö oppii vuorovaikutuksessa, luo uutta ja tuottaa erinomaista asiakaskokemusta. Asiakaskokemus syntyy työssä ja vain hyvä henkilöstökokemus tuottaa hyvää asiakaskokemusta.

Strategista työkykyjohtamista voisi lähestyä kysymyksellä, onko työkykyjohtaminen sinun yrityksessäsi kustannus vai investointi? Onko se joukko irrallisia reaktiivisia toimenpiteitä vai suunnitelmallista ja ennaltaehkäisevää ja johdetaanko sitä tavoitteilla ja mittareilla? Me osaamme huoltaa koneita, laitteita ja kiinteistöjä, mutta ei aina olla kovin hyviä tämän päivän tärkeimmän resurssin, ihmisen, huoltamisessa. Työkykyjohtamisen ei pitäisi olla erillistä, vaan osa yrityksen strategista ja operatiivista johtamista. Parhaissa yrityksissä työkykyjohtaminen ei ole HR:n irrallista tekemistä, vaan on aina myös liiketoiminnan agendalla ja sillä on vahva ylimmän johdon tuki.

Satsaukset työkykyjohtamiseen kannattaa nähdä investointina. Työkykyriskien ennaltaehkäisemisestä hyötyy niin yksilö, yritys kuin yhteiskunta.

Päivi Jääskeläinen
asiakkuusjohtaja, Ilmarinen
@jaaskelainenpa

Lue lisää

Työkykyjohtamisen vuosi - tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa

Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin